Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 29.11.2022/Pykälä 80

Tekninen lautakunta 29.11.2022 § 80  

972/10.03.01.00.00/2022 

Valmistelija: Suunnittelija Henriikka Lohtaja

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Ladattavien sähköautojen lisääntyessä liikenteessä tarvitaan enene-vissä määrin latausinfraa ja sähköautojen julkinen latausverkosto kehittyy vauhdilla. Latausasemia, joihin kuuluu yksi tai useampi latauspiste, perustetaan jatkuvasti lisää. Perustajina ja operaatto-reina on hyvin monia eri toimijoita. Pääsääntöisesti lataaminen on aina maksullista ja maksu tapahtuu mobiilisovelluksen avulla. Julkiset latauspisteet ovat em. toimijoiden ylläpitämiä kaikille avoimia latauspisteitä, jollaisia on suunnitteilla myös Uudenkaupungin keskusta-alueelle. Sijoitettaessa latausinfraa katu- ja yleisille alueille, on huomioitava liikenteen tarpeet, kunnossapidon ja muun kadun-pidon edellytykset, kaupunkikuvalliset vaikutukset ja sähköverkon tilanne.

Latausasemiin liittyvien prosessien sujuvoittamiseksi keskusta-alueelle on laadittu yleissuunnitelmaehdotus koskien katu- ja yleisten alueiden sijoituspaikkoja ja sijoittamisen reunaehtoja. Yleissuunni-telma on tarkoitettu latauspisteiden lupahakemusten laatijoiden ja käsittelijöiden sekä kadunpidosta vastaavien käyttöön. Samalla on laadittu ehdotus julkisten latauspisteiden lupa- ja sopimusproses-siksi. Sähköverkon osalta latauspisteen perustaminen voi vaatia kapasiteetin lisäämistä ja erilaisia muutostöitä. Ne eivät kuuluu tämän yleissuunnitelman piiriin.

Keskustan katu- ja yleisten alueiden julkisten sähkölatauspisteiden yleissuunnitelma sekä lupa- ja sopimusprosessi:

1. Julkisissa latauspisteissä käytetään kahta lataustapaa neljästä nykyisestä saatavilla olevasta lataustavasta:

a)     Peruslataus, jossa teho on 3.7-22 kW, pistoke Type2 -standardi

b)     Pikalataus, jossa teho 22-150 kW, pistoke CCS tai CHAdeMO -standardi

Nämä lataustavat ovat Seskon (Suomen sähköteknisen alan standardointijärjestön) suosituksen mukaisia. Suositus on tämän pykälän liitteenä.

Sähkönsaannin ja tietoliikenneyhteyksien varmistamisesta vastaa aina latausaseman haltija.  

Peruslatausasemat ovat tilan tarpeeltaan postin kirjelaatikon suuruusluokkaa, joten niitä voidaan sijoittaa pysäköintiruutujen väliin. Pikalatausasemat vaativat puolestaan tilaa jääkaapin suuruusluokan verran ja niiden sovittaminen kaupunkikuvaan vaatii enemmän suunnittelua. Joidenkin pikalatausasemien keskusyksikköön voidaan liittää useita lataustolppia satelliitteina muutaman kymmenen metrin säteellä, jolloin itse latausasemayksikkö voidaan sijoittaa vapaammin.

2. Julkiset latauspisteet Uudenkaupungin keskustan alueella

Keskustan alueelle on määritetty liitteen kartan mukaisiin sijainteihin 13 kpl latauspisteitä, joista peruslataustyyppiä on 6 kpl ja pikalataus-tyyppiä 7 kpl.

- Alinenkatu, Telmarinin edusta/Peruslataus

- Jäähallin pysäköintialue/Pikalataus

- Kasarminlahdentien uusi pysäköintialue/Pikalataus

- Kulttuurikeskus Crusellin pysäköintialue/Pikalataus

- Linja-autoaseman alue/Pikalataus

- Mörnenkadun pysäköintialue lähimpänä Lokalahdentietä/Peruslataus

- Pakkahuoneen torin pysäköintialue/Pikalataus

- Rauhankadun vinopysäköintipaikat kirjaston edessä/Peruslataus

- Santtion leirintäalue/Peruslataus

- Sorvakon rantatie sirkuskentän sisäänajotien varressa/Pikalataus

- Torin alue/Peruslataus (olemassa oleva)

- Uimahallin pysäköintialue, myöhemmin Wintterin pysäköintialue/Pikalataus

- Vuorikadun vinopysäköintipaikat välillä Koulukatu - Rauhankatu/Peruslataus

3. Latauspisteen sijoittaminen, soveltuvuus kaupunkikuvaan ja kadun kunnossapito

Kadun varrella sijaitsevat latauspaikat sijoitetaan vinopysäköintiruu-tujen tai kohtisuorien pysäköintiruutujen kohdalle. Jalkakäytävälle tai pyörätielle ei osoiteta latauslaitteita. Peruslataustolppa sijoitetaan kahden pysäköintiruudun väliin pysäköintiruutujen puolelle kuten katuvalaisimetkin on sijoitettu. Mikäli pysäköintiruutujen edessä on viherkaista tai erotuskaista, lataustolppa sijoitetaan sinne. Jos kaistalla on muita rakenteita esim. puita, pylväitä tai liikenne-merkkejä, latauslaite sijoitetaan samaan linjaan näiden kanssa. Pikalatauspisteet soveltuvat parhaiten pysäköintialueille.

Pääsääntöisesti latausasemiin ei tule käyttää törmäyssuojausta, vaan ne sjoitetaan siten, että pysäköivien ajoneuvojen ja kunnossa-pitokaluston törmäysvaara on pieni. Törmäyssuoja  voi kuitenkin olla tarpeen koneellisen kunnossapidon vuoksi ja tämä määritetään sijoitusluvassa. 

Latauspaikan kohdan pysäköintiruudut säilytetään yleisessä, aikarajoitetussa pysäköintikäytössä. Pysäköintiaika ilmoitetaan lisäkilvellä. Pysäköintipaikkoja ei maalata eri värillä eikä symbolilla. 

Latausasemia, joissa latausjohdot tai niiden telineet nousevat latausaseman yläpuolelle, ei sallita.

Kaikkien latausasemien perusväri on harmaa. Sama koskee mahdollisia törmäyssuojia. Kullekin latausasemalle ja siihen liittyville muille rakenteille sekä mainos- ja ohjeteksteille on määritettävä väri- ja tyyliehdotukset, jotka on hyväksytettävä kaupunkisuunnittelussa ennen tilaamista. Räikeitä ja liiallisesti erottuvia värisävyjä tai kuva-aiheita ei hyväksytä.

Latauslaitetta sekä siitä ulkonevia johtoja joudutaan varomaan, mistä aiheutuu hankaluutta kadun ja yleisen alueen kunnossapidolle. Latauslaitteen välitön ympäristö 1 metrin säteellä laitteen ulkopin-noista osoitetaan laitteen haltijan kunnossapidettäväksi. Kunnossa-pitotoimia ovat mm. lumen, lehtien ja roskien poisto ja liukkauden torjunta. Kaupungin kunnossapitoyksikkö kuitenkin huolehtii myös laitteen ympärystästä muun kadunpidon yhteydessä, jos se haitatta käy päinsä. Kunnossapitoon liittyvät toimet määritetään tarkemmin sijoitusluvassa ja maanvuokrasopimuksessa. Vastuu latauslaitteesta ja sen välittömän ympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta on kuitenkin aina laitteen omistajalla, joka vastaa vahingoista kaupun-gille tai kolmannelle osapuolelle. Laitteen ylläpitoon, kuten ohjelmisto- tai laiterikkojen korjaamiseen, kaupunki ei osallistu millään tavoin.

4. Katu- ja yleisten alueiden julkisten latauspisteiden lupa- ja sopimusprosessi

Katu- ja yleisille alueille voi rakentaa ainoastaan julkisia lataus-pisteitä.

Kaikkien katu- tai yleiselle alueelle suunniteltujen latauspisteiden toteuttamisen edellytyksenä on maanvuokrasopimus ja sijoituslupa. Latauspisteen rakentamista suunnittelevan on käynnistettävä sijoitusluvan hakeminen ja maanvuokrausprosessi yhtäaikaisesti lähettämällä hakemus ja siihen liittyvä aineisto kirjaamoon.

Muilla alueilla, kuten esim. yksityisillä kiinteistöillä, latausasemaa varten haetaan toimenpidelupa rakennusvalvonnasta tai asia käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Tässä kuvattua prosessia ei sovelleta muuta kuin kaduille ja yleisille alueille sijoitettaviin latauspisteisiin.

Vuokrasopimuksen tarkoituksena on määrittää oikeudet ja vastuut sähkölatauspisteen haltijan ja kaupungin välillä liittyen esim. yllä- ja kunnosapitoon ja käytöstä poistamisen toimenpiteisiin. Maanvuokran suuruus on kulloinkin voimassa olevan vahvistetun vähimmäisvuokran mukainen. Tällä hetkellä vähimmäisvuokran suuruus on 120 €/vuosi. Maanvuokra koskee kiinteitä latauslaitteita. Pysäköintiruutujen vuokraamisesta sovitaan aina erikseen ja sopimusehdot määritetään tapauskohtaisesti.

Sijoituslupa vaaditaan kaikilta kadulle tai yleiselle alueelle sekä niiden ylä- tai alapuolelle sijoitettavilta rakenteilta ja sitä on haettava myös latauslaitteille. Latauspisteen sijoitusluvan ehdoissa annetaan tarkempia määräyksiä laitteen sijoittamisesta. Sijoituslupa on ehdoll-inen, eikä päde ilman voimassa olevaa vuokrasopimusta ja samoin vuokrasopimuksen solmiminen edellyttää sijoituslupaa. Pikalataus-asemalle on aina haettava sijoitusluvan lisäksi toimenpidelupa rakennusvalvonnasta. Peruslataustolpalle riittää sijoituslupa, kun se sijoitetaan yleissuunnitelman mukaiselle alueelle. Sähkö- tai tieto-liikenneverkon vahvistamiseen liittyvä muutosrakentaminen voi sisältää sijoitus-, toimenpide- tai rakennuslupaa edellyttäviä toimia. Sähkö- tai tietoliikenneverkkoon kohdistuvista toimista sähkö- tai tietoliikenneverkon haltija hakee tarvittavat luvat.

Jos latausaseman sijoittaminen poikkeaa yleissuunnitelmasta, tulee poikkeama käsitellä ensin kaupunkisuunnittelussa ja sitten raken-nusvalvonnassa. Latausaseman sijoittelu voidaan hyväksyä myös asemakaavassa tai katusuunnitelmassa, jolloin em. poikkeamis-käsittelyä ei tarvita.

Latausasemien käytännön rakentaminen vaatii lisäksi aina kaivuu-luvan samoin kuin muutkin kaduilla ja yleisillä alueilla suoritettavat rakennustyöt.

Esittelijä: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen

Päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että ehdotus keskustan katu- ja yleisten alueiden latauspisteiden yleissuunnitelmasta sekä latauspisteiden lupa- ja sopimusprosessista hyväksytään ja otetaan käyttöön.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______