RSS-linkki
Kokousasiat:https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 27.09.2022/Pykälä 64
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Teknisen infran ja tilatoimen vuoden 2023 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2023-2025
Tekninen lautakunta 27.09.2022 § 64
667/02.02.00/2022
Valmistelija: Talousjohtaja Anne Takala
etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi
Kaupunginhallitus on 20.06.2022 hyväksynyt talousarvion 2023 ja taloussuunnitelman 2023-2025 kehykset ja laadintaohjeet.
Ohjeiden mukaan lautakuntien talousarvioesitysten on oltava valmiina 03.10.2022.
Suunnittelukehysten perusteet
Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2023 hyvinvointialueille. Sote- ja pela-uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset puolittuvat. Kuntien valtionosuuksia, veromenetysten korvauksia ja verotuloja vähennetään koko maan tasolla siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Sote-uudistuksen vaikutus kuntien verotuloihin ei näy täysimääräisesti vielä vuonna 2023, koska tuolloin kunnille kertyy vielä korkeamman veroprosentin ja jako-osuuden kunnallis- ja yhteisöverotuloja aiemmilta verovuosilta.
Vuodesta 2023 lähtien kuntien kustannuksista suurin osa syntyy varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen järjestämisestä.
Sote-uudistuksen myötä kuntien verorakenteessa tapahtuu merkittävä muutos. Kunnallisveron osuus verotuloista alenee keskimäärin yli 10 prosenttiyksiköllä (71 %) ja kiinteistöveron osuus kaksinkertaistuu (16 %). Myös yhteisöveron osuus verotuloista kasvaa huomattavasti (12 %). Uudistuksen jälkeenkin tärkeimmän veropohjan muodostavat kunnan asukkaiden ansiotulot
Vuonna 2022 kaupungin verotulot ovat arviolta runsaat 70 miljoonaa euroa ja valtionosuudet noin 33,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 verotulot putoavat tämänhetkisen tiedon mukaan 37-38 miljoonaan euroon ja valtionosuudet noin 7 miljoonaan euroon.
Muutos on iso ja epävarmuustekijöitä on paljon, jonka takia hallinto- ja elinvoimapalvelujen vuoden 2023 kehyksessä on mukana 40.000 euron määräraha Uudenkaupungin sote- ja pela-kiinteistöjen omistus- ja organisointiratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi sekä kaupungin talouden analyysin tekemistä varten - Uusi kunta vuoden 2023 jälkeen.
Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden tulee perustua Uudenkaupungin Oikeenlaista kemiaa -strategiaan ja sen painopistealueisiin: vastuullinen kasvu, hyvä elämä ja toimiva yhteistyö.
Talousarvioesityksen periaatteet ovat:
. Talousarviossa on pyrittävä rakenteellisiin, toiminnallisiin ja tuottavuutta parantaviin muutoksiin.
. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden tulee tukea kaupungin strategian toteuttamista
. Palvelutoiminnan pysyviä henkilöstöresursseja ei yleensä voi lisätä. Palvelukeskusten on aina selvitettävä, voivatko palvelukeskukset järjestää palveluja yhdessä, voidaanko henkilöstöresursseja käyttää joustavasti palvelukeskusten ja palvelualueiden kesken ja löytyykö muita ratkaisuja ja keinoja palvelujen tuottamisen tueksi ja avuksi.
. Uutena tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä koko kaupungin tasolla toimialoittain ja näin saavuttaa säästöjä tilakustannuksista. Tehostamistavoite koskee kaikkia kaupungin toimialojen käytössä olevia tiloja ja siinä huomioidaan sekä kaupungin omistamat että muilta vuokraamat tilat
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden on tuettava kaupungin strategian toteuttamista sekä kaupungin prosessimaista toimintamallia.
Tavoitetason tulee olla realistinen ja kannustava. Tavoitteiden ja resurssien tulee olla keskenään johdonmukaisia.
Jokaisen palvelualueen on huolehdittava siitä, että toteuttavat yksiköt (=kustannuspaikkatasot) ja niiden henkilöstö ovat mukana asettamassa tavoitteita ja tuntevat yksiköille asetetut tavoitteet.
Tavoitteiden pitää olla realistisia, selkeitä, mitattavissa olevia sekä toimintaa ja sen kehitystä kuvaavia. Hyvä tavoite kertoo, mitä oleellista palvelualueella halutaan saada aikaan.
. Tavoitteiden on oltava selkeitä ja konkreettisia.
. Niillä on oltava toimintaa ohjaava vaikutus.
. Tavoitteiden toteutumista on voitava seurata (mitattavuus).
. Palvelualueen tai konserniyhteisön on voitava vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen ja sillä tulee olla edellytykset sen saavuttamiseksi.
Jokaiselle palvelualueelle on asetettava VAIN 3-5 keskeistä, merkittävää/mitattavaa tavoitetta.
Talousarvioesityksessä tulee olla selvitys myös seuraavista asioista:
. Uutta talousarviossa - vaikutukset menoihin, tuloihin ja henkilöstöön
. Palvelut, joita ei enää tuoteta/tehdä
Palvelukeskukset ja suunnittelukehyksen sitovuus
Suunnittelukehyksen perusteet on selvitetty liitteenä olevassa Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2025 /kaupungin suunnittelukehykset ja ohjeistus liikelaitokset -koosteessa.
Palvelukeskuksen (hallinto- ja elinvoimapalvelut, tekniset ja ympäristöpalvelut, kasvun ja oppimisen palvelut, sekä hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut) kehyksen sitovuustasona on ulkoinen toimintakate.
Kehysvertailu
Talousarvioesitys on tässä vaiheessa 770.595 euroa alle kehyksen.
Henkilöstömenot
Vuoden 2023 palkkaliitteen palkat on laskettu korottamalla vuoden 2022 toukokuun palkkoja 2,5 %, minkä päälle on huomioitu 3,10 %:n korotus kesäkuusta 2023 alkaen. Vuodelle 2024 palkkoja on korotettu 0,4 % helmikuusta 2024 alkaen sekä 2,50 % kesäkuusta 2024 alkaen. Vuoden 2025 palkkoja on korotettu 3,00 % kesäkuusta 2025 alkaen.
Investoinnit
Kaupungin investoinnit ovat suunnitelmakaudella hyvin suuret. Monitoimijatalo Wintterin rakentamiseen on investointiohjelmaan varattu 16,0 miljoonaa euroa vuosina 2023-2025. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja se rahoitetaan taselainalla (47 %, sisältyy inves-tointiohjelmaan) ja leasingrahoituksella (53 %, vuokrakustannukset huomioidaan tuloslaskelmassa hankkeen valmistuttua).
Organisaatio
Teknisen lautakunnan alaisuudessa ovat seuraavat palvelualueet:
Tekninen infra
- hallintotehtävät
- yhdyskuntatekniikkahankkeiden rakennuttamistehtävät
- yhdyskuntatekniikan sekä kauppatorin rakentaminen ja ylläpito
- varikko
- puistoyksikkö
- jätehuoltopalvelut
- puhdistuspalvelu
- ruokapalvelu
Tilatoimi (sis. kiinteistönhoito ja rakennusten ylläpito)
Molemmille palvelualueille on asetettu toiminnalliset tavoitteet ja tavoitteille mittarit sekä tavoitetaso. Selkeillä tavoitteilla ja mittareilla palvelualueen toimintaa ohjataan kaupungin strategian ja yleistavoitteiden mukaiseen suuntaan.
Tekninen infra
Tekninen infra vastaa hallinnosta, yhdyskuntateknisten palvelujen rakentamisesta ja ylläpidosta, varikosta, puistoyksiköstä, jätehuoltopalveluista, puhdistuspalveluista sekä ruokapalvelusta.
Tavoitteet ja suoritteet
Tekniset infrapalvelut
Katujen ja teiden kunnossapidon vuoden 2023 tavoitehinta on
0,75 €/m² (0,76 €/m² vuonna 2022).
Kunnossapidossa on lisäksi sitovana tavoitteena, että investointimäärärahoja ei ylitetä ja työt toteutetaan aikataulussa.
Puhdistuspalvelut
Sitovana tavoitteena on, että siivouksen kustannukset ovat 26,84 €/h ja 30,06 €/m² (24,77 euroa/h ja 33,48 €/m² vuonna 2022).
Ruokapalvelut
Ruokapalvelut hankkii Monitoimijatalo Wintterin rakentamisen ajan päiväkotien ja koulujen lounaat ja päivälliset Kaarea Oy:ltä ja tuottaa itse muut päiväkotien ja koulujen ateriapalvelut. Lukio-opetuksen ateriat tuottaa Novida.
Tilapäiset ateriapalvelujärjestelyt lisäävät ruokapalvelun kustannuksia arviolta noin 600.000 eurolla vuonna 2023.
Yksikön sitovana tavoitteena vuonna 2023 on henkilöstön määrän optimointi ja työtehon tavoitetaso 75 euroa/tehty työtunti, joka kertoo ruokapalvelun suoritustehosta. Tehon arvo lasketaan jakamalla euromääräinen kuukauden omavalmistuksen tulomäärä kuukauden toteutuneella työtuntien kokonaismäärällä.
Tilatoimi
Tilatoimi on kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö. Se vastaa talonrakennuksesta sekä kiinteistöjen hoidosta ja hallinnoi myös ulkopuolelta vuokrattuja tiloja. Niiden vuokrat näkyvät palvelualueen ulkoisina menoina, ja tulot yksiköiltä laskutettavina sisäisinä vuokrina. Tämä kasvattaa tilatoimen ulkoisia menoja, mutta pienentää vastaavasti muiden ulkoisia menoja.
Kiinteistönhoito vastaa kaupungin hallinnassa olevien rakennusten ja huoneistojen sekä niiden piha-alueiden hoidosta ja kunnossapidosta.
Rakennusten ylläpito suorittaa tilauksesta kaupungin omien rakennushankkeiden rakennuttamistehtävät sekä rakentaa kaupungin omana työnä tehtävät talonrakennustyöt.
Kiinteistönhoito
Kiinteistönhoidossa tilojen vuokrat muodostuvat pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra koostuu korosta, korjausvastikkeesta ja maanvuokrasta. Korjausvastikkeen tulisi kattaa kohteiden korjausinvestoinnit. Korko on kaupunginhallitukselle siirrettävä korvaus rakennuksiin sitoutuneesta pääomasta, ja se on niin ikään tarkoitettu investointeihin ja niiden rahoittamiseen.
Ylläpitovuokra koostuu hallinnon, kunnossapidon ja kiinteistönhoidon kustannuksista. Ylläpitovuokra lasketaan omakustannusperiaatteella. Ylläpitovuokrissa ovat käytössä kolmen vuoden sopimusjaksot, jotka sidotaan kiinteistön ylläpitoindeksiin. Ylläpitovuokra voi vuosittain nousta enintään kiinteistön ylläpitoindeksin verran, ja kaupunginhallitus päättää korotuksista vuosittain. Toteutuneet kustannukset tarkistetaan kolmen vuoden välein, jolloin tehdään kustannuksiin perustuvat vuokrien tasotarkistukset. Tasokorotus ylläpitovuokriin tehtiin vuonna 2021.
Koska hyvinvointialueelta perittävät vuokrat ovat kaupungille ulkoisia vuokratuloja, sisäisten vuokratulojen määrä laskee ja ulkoisten kasvaa.
Kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta sotelle vuokraamien tilojen vuokrasopimukset siirtyvät HVA:lle, ja niiden ulkoiset vuokramenot ja sisäiset vuokratulot poistuvat Tilatoimen budjetista.
Sähkön hinnan nousun vaikutusta on vaikea arvioida, mutta se lisää tilatoimen kustannuksia ainakin vuonna 2023.
Tavoitteet ja suoritteet
Sitovan tavoitteen mukaan kiinteistönhoidon kustannukset ilman poistoja ja ulkoisia läpilaskutettavia vuokria ovat enintään 48,09 euroa/kam². Kustannukset pysyisivät vuoden 2022 tasolla, mutta sähkön hinta ja korkea inflaatio uhkaavat nostaa kustannuksia. Menojen arviointi on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.
Kertavaikutteiset määrärahalisäykset
Kertapoistot ja purkumäärärahat
Vanhan terveyskeskuksen purkaminen on ajoitettu vuodelle 2024, ja sen purkamiseen on varattu käyttötalouspuolelle 884.000 euroa ja A-talon siivelle 440.380 euroa. Terveyskeskuksesta tehdään purun jälkeen 1.372.000 euron kertapoisto.
Pohitullin koulu ja uimahalli puretaan vuonna 2025 sivistys- ja hyvinvointikeskuksen, Wintterin käyttöönoton jälkeen. Rakennusten kertapoistot ovat yhteensä noin 1.680.000 euroa. Uimahallin purkukustannukset ovat 180.000 euroa ja Pohitullin 200.000 euroa. Purkukustannukset sisältyvät Wintterin rakennusurakkaan.
Wintterin rakentamisen ja Kalannin koulun korjaamisen aiheuttamat muutokset toiminnassa 2023-2025
Lukio ruokailee Wintterin rakentamisen ajan Novidan tiloissa.
Kaupunki on tehnyt Kaarea Oy:n kanssa sopimuksen perusopetuk-sen ja varhaiskasvatuksen ateriapalvelujen toimittamisesta sivistys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelun ja rakentamisen ajan alkaen 1.8.2021. Aamu- ja välipalojen sekä tilaustarjoilujen tuottamisesta vastaa kaupungin ruokapalvelut.
Tilapäisjärjestelyt (sis. kuljetuskustannukset) nostavat ruokapalvelun kustannuksia vuosittain 600.000 eurolla.
Väistötilojen kustannukset ovat talousarviossa läpilaskutettavina kohteina (Kalanti (moduuli), Pohitulli (moduuli), Novida, SRK-tilat). Niiden vuosikustannukset ovat 1.332.000 euroa.
Toimintakuluista ja tuotoista on poistettu Merililjakodin, Kalannin palvelukeskuksen ja B-talon menot ja tulot.
Terveyspalvelujen ja kotihoidon VSSHP:ltä vuokratut ulkopuoliset tilat (läpilaskutettavat vuokramenot) ja tulot on myös poistettu käyttötalouden luvuista.
Investoinnit
Vuonna 2023 teknisen lautakunnan talousarviossa olevat investoinnit ovat noin 26 miljoonaa euroa ja suunnitelmakaudella yhteensä noin 61,8 miljoonaa. Monitoimijatalo Wintteriin on varattu 16,2 miljoonaa euroa vuosina 2023-2025, sekä irtokalusteisiin ja laitteisiin noin 3,6 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että sivistys- ja hyvinvointikeskus rahoitetaan yhdistelmärahoituksella: leasing-rahoitus ja taselaina.
Suunnitelmakauden isoimmat investoinnit:
- Varikon siirto 8.100.000 euroa
- Kalannin koulu 6.280.000 euroa
- Wintterin irtokalusteet ja laitteet 3.560.000 euroa
- Merituulikoti 2.272.000 euroa
- Pajalan toimintakeskus 2.175.000 euroa
- Pääkirjasto 2.003.000 euroa
- Sivistys- ja hyvinvointikeskus 16.200.000 euroa
Investoinnit 2022-2025
Hyvinvointialueiden perustamisen vaikutukset tekniset ja ympäristöpalveluihin
Sote- ja pela-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023. Sotea koskevat sopimukset, kuten Kaarean ja kaupungin sopimus vanhusten ja terveyspalvelujen ateriapalvelujen tuottamisesta ja ns. Vihreän talon vuokrasopimus, siirtyvät silloin hyvinvointialueille. Teknisen infran ja tilatoimen menoista poistuvat silloin sekä nämä menot että sisäiset tulot.
Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan 3 + 1 vuoden siirtymäajaksi 1.1.2023 alkaen. Kunnat eivät voi enää tämän jälkeen suoraan vuokrata tiloja hyvinvointialueille, vaan kuntien on joko yhtiöitettävä kiinteistönsä tai luovuttava niistä.
Tilojen ylläpito ja kiinteistönhoito sisältyy tilavuokraan, mutta puhtaanapitohenkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Talousarvioesityksessä hyvinvointialueen kaupungille maksamat vuokrat on määritelty Maakuntien tilakeskuksen Skenarios-käyttöliittymän vuokranmääritysohjelman avulla, jota käytetään HVA:n vuokraneuvotteluissa. Lopulliset vuokrat vahvistuvat vasta vuokrasopimuksissa.
Muutoksen vaikutukset talousarvioon tarkentuvat koko ajan.
Esittelijä: Talousjohtaja Anne Takala
Päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan teknisen infran ja tilatoimen vuoden 2023 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2023-2025.
Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että lautakunnan jäsenet toimittavat oman ehdotuksensa talousarvion 2023 ja taloussuunnitelman 2023-2025 investointien karsinnoista keskiviikkona ja tekninen lautakunta pitää ylimääräisen kokouksen viikon päästä. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.
Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Mörnen/TK-alueen liikennejärjestelyjen (9155) investointimääräraha 200.000 € vuodelta 2023 poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.
Käydyn keskustelun aikana Lea Myllymäki esitti, että Street workout ulkoliikuntapaikan (9160) investointimääräraha 80.000 € vuodelta 2023 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Yrjö Romppainen esitti, että Käätyjärveä ympäröivään reitistöön (9164) varataan investointimäärärahaa vain 50.000 € vuodelle 2023 sekä investointimäärärahat 200.000 € vuodelta 2024 ja 200.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Esteettömän luontopolun ja lintulavan (9171) investointimääräraha 50.000 € vuodelta 2023 poistetaan. Merja Mänty kannatti esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä.
Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Reko Walleniuksen esitystä äänestivät ei.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin kolme jaa-ääntä ja kuusi ei-ääntä.
Puheenjohtaja totesi Reko Walleniuksen ehdotuksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 6 - 3. Äänestysluettelo liitteenä.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Hiun hulevesipuiston (9205) investointimäärärahat 100.000 € vuodelta 2023 ja 50.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Katuvalaistuksen uusimisen (9225) investointimäärärahat koko suunnittelukaudelta poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.
Käydyn keskustelun aikana Yrjö Romppainen esitti, että Santtion leirintäalueen kunnostukseen (9234) lisätään investointimäärärahaa 30.000 € vuodelle 2023. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Kaupunginlahden pohjukan ruoppauksen (9235) investointimääräraha 800.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Uki-Laitila jalankulkupyörätiehen (uusi 01) varataan investointimäärärahaa 500.000 € vuodelle 2024. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Rata-alue/ henkilöjunaliikenteen edellytyksiin (uusi 02) varataan investointimäärärahaa vain 100.000 € vuodelle 2023 ja 400.000 € vuodelle 2024. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Yrjö Romppainen esitti, että Saarniston leikkikentän kunnostuksen (uusi 08) investointimääräraha 80.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Lea Myllymäki esitti, että Pakkahuoneen leikkikentän (uusi 09) investointimääräraha 30.000 € vuodelta 2025 siirretään vuodelle 2023. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Pietolan yläkentän kunnostuksen (uusi 10) investointimääräraha 80.000 € vuodelta 2023 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Vähäpäästöisen avolavapakettiauton (uusi 12) investointimääräraha 70.000 € vuodelta 2023 ja Vähäpäästöisen avolavapakettiauton nosturilla (uusi 13) investointimääräraha 80.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Juha Aaltonen kannatti esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä.
Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Eero Henton esitystä äänestivät ei.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä jaa-ääntä, kaksi ei-ääntä ja yksi tyhjä.
Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 4 - 2, yksi tyhjä. Äänestysluettelo liitteenä.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Kalannin koulun korjauksen (9416) investointimääräraha 2.480.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Lea Myllymäki esitti, että Kalannin koulun hankesuunnitteluun (9416) lisätään investointimäärärahaa 150.000 € vuodelle 2023. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Pajalan toimintakeskukseen (9446) varataan investointimäärärahaa vain 75.000 € vuodelle 2023 ja investointimääräraha 675.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Käydyn keskusten aikana Yrjö Romppainen esitti, että Varikon siirron suunnitteluun (uusi Tt03) varataan investointimäärärahaa vain 50.000 € vuodelle 2023. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.
Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Varikon uusien rakennusten rakentamisen (uusi Tt03) investointimääräraha 8.000.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi liitteenä olevan teknisen infran ja tilatoimen vuoden 2023 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2023-2025 edellä mainituin muutoksin.
Merkittiin, Lea Myllymäki saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 18.17.
Merkittiin, että Raimo Löfstedt poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.28.
Merkittiin, että Rami Arola ja Mikko Jalonen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.42.
Merkittiin, että Masi Pietikäinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.59.
Merkittiin, että Merja Mänty poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.24.
Merkittiin, että Johanna Hurme poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.51.
______
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |