Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 19.06.2023/Pykälä 191

Kaupunginhallitus 19.06.2023 § 191  

1668/02.02.00/2023 

Valmistelija: Talousjohtaja Anne Takala

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Talouden tasapaino

Kuntalain 114 §:n mukaan kuntien on laadittava konsernituloslaskelman, -rahoituslaskelman ja -taseen sisältävä konsernitilinpäätös. Kuntien taloutta tarkastellaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kokonaisuutena, ja kunnat voivat joutua ns. kriisikuntamenettelyyn konsernitaseeseen kertyneen alijäämän tai konsernitilinpäätöksestä laskettavien tunnuslukujen perusteella.

Uudenkaupungin Oikeenlaista kemiaa -strategian yhtenä tavoitteena on tasapainoinen talous. Sen mittareita on kolme: konsernin taseessa ei ole alijäämää vuonna 2025 tai 2035, vuosikate kattaa suunnitelmakaudella poistot ja konsernin lainojen ja vuokravastuiden määrä on alle 150 % koko maan keskiarvosta.

Kaupungin ja konsernin tase oli ylijäämäinen vuoden 2022 lopussa, ja tase tulee olemaan ylijäämäinen myös vuoden 2023 lopussa.

Maailmantalouden ja Suomen talouden yleisen kehityksen epävarmuuden lisäksi kuntien taloudessa on monia epävarmuustekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointialueelle siirtymisen lopulliset vaikutukset valtionosuuksiin selviävät vasta syksyllä 2023 - ehkä. Myös hyvinvointialueen ja kuntien tehtävien rajapinnat ja kustannukset kunnille varmistuvat myöhemmin. TE-palvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset kuntiin eivät ole vielä tiedossa. Hallitusohjelman vaikutus kuntien talouteen ei sekään ole vielä tiedossa.

Talouden kehitys suunnitelmakaudella

Valtiovarainministeriön kesäkuun 2023 ennusteen mukaan Suomen talous ei kasva vuonna 2023. Inflaation hidastuminen ja palkankorotukset kääntävät talouden 1,4 prosentin kasvuun vuonna 2024. Vihreän siirtymän investoinnit nopeuttavat kasvun 1,9 prosenttiin vuonna 2025. Kasvu on hidasta myös seuraavina vuosina. Kuluttajahintaindeksi nousee vuonna 2023 arviolta 5,9 % ja 2,4 % vuonna 2024.

Talouden kuva on Suomessa ja maailmalla kaksijakoinen. Palvelut ovat vahvassa kasvussa ja työllisyystilanne on hyvä ja palkat nousevat, mutta teollisuustuotanto heikkenee ja rakentaminen on laskussa.

Suomen ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä: asuntorakentaminen voi laskea odotettua enemmän, hintojen ja korkojen nousu voi jatkua ja toisaalta investointien kasvu voi yllättää positiivisesti, ja kulutus voi kasvaa ennustettua enemmän.

Vuonna 2023 kulutuksen kasvu jää alle puoleen prosenttiin, mutta 2024 se nousee prosenttiin ja 2025 noin 1,5 prosenttiin. 

Suomen julkisen talouden alijäämä pieneni vuonna 2021-2022. Julkista taloutta vahvisti talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen tuottama ripeä vero- ja sosiaaliturvamaksujen kasvu. Alijäämä alkoi heiketä uudelleen vuonna 2023.

Lähivuosina näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkista taloutta, ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Julkisessa taloudessa vallitsee rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.

Kuntatalous

Kuntien talous on tiukentumassa ensi vuodesta alkaen eikä vuodesta 2023 tulee niin hyvä kuin vielä syksyllä ja tammi-helmikuussa 2023 ennakoitiin. Kuntarahoituksen ennusteiden mukaan 21 kuntaa vastaa vuonna 2024 kolmesta neljäsosasta kuntien tuloksesta, ja 260 kuntaa, 80 % kunnista tekee 2024 joko nollatuloksen tai jää alijäämäiseksi. Valtiovarainministeriön ennuste on vuositasolla miljardin euron verran Kuntaliiton ja KURAn ennustetta optimistisempi.

Kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan suunnitelmakaudella yli 3 % vuodessa. Vuonna 2023 nousu on noin 5 %.

Kuntien toimintakate - tulojen ja menojen erotus - heikkenee.

Kuntien rahoitusjäämä (tulorahoitus-investoinnit) on negatiivinen.

Vuonna 2025 työ- ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien vastuulle ja samalla kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennetaan koskemaan työmarkkinatuen lisäksi myös perus- ja ansiopäivärahaa. Muutos lisää kuntatalouden menoja vajaalla miljardilla eurolla vuoden 2025 tasolla, mutta kuntien valtionosuuksia lisätään vastaavasti. Yleisellä työllisyyskehityksellä on uudistuksen jälkeen entistä suurempi vaikutus kuntien talouteen.

Kunta-alan palkat nousevat ns. yleistä linjaa enemmän palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevan viisivuotisen kehittämisohjelman vuoksi. Kehittämisohjelma nostaa palkkoja yhteensä noin 5,1 % vuosina 2023-2027. Sopimuskorotukset nostavat palkkoja 2,99 % vuonna 2024.

Kuntahallinnon investointipaineiden arvioidaan pysyvän mittavina jatkossakin muun muassa korjausvelan ja väestön muuttoliikkeen vuoksi. Investointien oletetaan palaavan kasvu-uralle vuoden 2023 jälkeen.

Vuodesta 2023 lähtien kuntien kustannuksista suurin osa syntyy varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen järjestämisestä. Syntyvyyden lasku 2010-luvulla on kääntänyt varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelutarpeen laskuun.

Suunnittelukehysten perusteet

Kaupunginvaltuusto on 12.12.2022 hyväksynyt kaupungin vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelman. Vuosien 2024-2026 raami poikkeaa hyväksytystä taloussuunnitelmasta erityisesti valtionosuuksien ja henkilöstömenojen osalta ja lisäksi A-sairaalan siiven ja terveyskeskuksen purku on siirretty vuodelle 2025. Valtionosuudet ovat 1,3 miljoonaa euroa pienemmät (lähinnä lisäleikkaus kunnilta hyvinvointialueille, perustuu kuntien sote-menojen kasvuun) kuin taloussuunnitelmassa ja henkilöstömenot 1,1 miljoonaa euroa isommat kuin syksyllä 2022 arvioitiin (työehtosopimuksen perälaudan vaikutus). Valtionosuuksissa on mukana arviolta 245 000 euron vähennys valmistavan opetuksen korvaukseen, koska Uudessakaupungissa asuvat ukrainalaiset lapset siirtyvät valmistavasta opetuksesta S2-opetuksen piiriin.

Kaupungin tuloslaskelma on vuonna 2024 tässä vaiheessa 413 000 euroa ylijäämäinen, mutta luvut tulevat vielä muuttumaan. Kaupunki ja liikelaitokset on 442 000 euroa ylijäämäinen. Vuodet 2025-2026 ovat alijäämäisiä, ja niiden taloutta on tarkasteltava erikseen.

Vuonna 2025 menoissa ovat mukana 4,4 miljoonan euron kertaluonteiset menot: kertapoistot 3,1 miljoonaa euroa (Pohitulli, uimahalli, terveyskeskus ja A-sairaalan siipi) ja purkukustannukset 1,3 miljoonaa euroa.

Merkittävimmät muutokset kehykseen:

Menot ja tulot:
- Valmo-opetuksen tarve vähenee (-241 000 €/v. 2024) --> Valtionosuus pienenee n. 245 000 €

- Julkisen liikenteen tukeminen, kustannusten nousu +50 % (200 000 €)

- Yritysneuvoja työllisyyspalveluihin (määräaikaisena v. 2024 loppuun (70 000 €)

- ICT-kustannusten kasvu (40 000 €)

- Työterveyshuollon kustannusten kasvu (24 000 €)

- 4 kk tilapäispalvelua/sijaispalvelua henkilöstöpalveluihin (15 000 €)

- S2-opetuksen tarve lisääntyy (+ 1 htv / + 48 500 € kust. kasvu v. 2024 (avustus huomioiden))

- Korkokulut arvioitu niin, että uusien lainojen korot nousevat 4 %:iin (korkosuojaus ja kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina pienentävät nettokuluja)

- Vesien peruspääoman koron on arvioitu olevan 4 % 

- Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen asteittainen vähentyminen suunnitelmakaudella

- Maavuokrien indeksikorotus (tulot +100 000 €)
- Kotikuntakorvaukset v. 2023 tasolle (vuoden 2024 ennakkotiedot ovat käytettävissä elokuussa 2023)

Karsinnat / säästöt:
- Koulutus- ja kulttuuripalveluista on vähennetty 10 % kaikilta palvelukeskuksilta

- Kaupunkisuunnittelun sisäiset järjestelyt eläköitymisten johdosta (-2,5 htv / - 123 000 €/vuosi)

- Henkilöstöpalveluista vähennetty 1 htv (avoin vakanssi)

- Hallinto-, talous- ja ICT-palveluista vähennetty 1 htv (avoin vakanssi)

- Hallinto-, talous- ja ICT-palveluiden erilliskorvauksista vähennetty 10 000 € (+ sivukulut)

- Demotilasta luovutaan (-43 000 € / vuosi)

- Tuntikehyksen pienentäminen 25 tuntiin (n. -160 000 €/vuosi)

- Kuntoputkesta luopuminen (-16 000 €/vuosi)

- Ulkoisesta liikuntatilasta luovutaan (-43 000 €/vuosi)

- Kansalaisopisto - 10 % v. 2023 tasosta

- Musiikkiopisto - 10 % v. 2023 tasosta

Määrärahasiirrot:
- Terveyskeskuksen ja A-sairaalan siiven purkamisen siirto vuodelta 2024 vuodelle 2025

Palvelukeskusten esittämät, kehyksestä karsitut lisäykset

- Osallistuva budjetointi (+15 000 €)

- Harrastamisen malli (+5 000 €)

Investointimuutokset (ja poistovaikutus)

- Pääkirjaston kalustoinvestoinnin määrärahan siirto vuodelle 2024 (poistot -66 000 € v. 2024)
- Poistetaan Uki-Laitila kevyen liikenteen väylä (vaikutus inv. - 500 000 €; vuosipoisto 25 000 €))
- Pienennetään henkilöjunaliikenne-edellytyksiin varattua määrärahaa (- 300 000 €; vuosipoisto 15 000 €))
- Kalannin koulun investointimäärärahan siirto vuodelle 2025 (poistot -11 667 €/v. 2024 & -128 333 €/v. 2025)

Talousarvioesityksen perusteet

Palvelualueiden valtuustotasoiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on johdettava Oikeenlaista kemiaa -strategiasta. Niiden on tuettava strategian toteuttamista ja sen strategisten mittareiden tavoitetason saavuttamista.

Palvelukeskusten on talousarviossa pyrittävä esittämään rakenteellisia, toiminnallisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia. Etätyön ja digitalisaation (mukaan lukien tekoäly) antamat mahdollisuudet parantaa palveluja, itsepalvelua ja toimintatapoja on hyödynnettävä.

Toimitilojen käytön tehostamismahdollisuudet on hyödynnettävä.

Palvelutoiminnan pysyviä henkilöstöresursseja ja pysyviä kustannuksia ei voi lisätä kahdesta syystä: kaupungin taloudellinen liikkumavara on kapea, ja hyvinvointialueet ovat muuttaneet henkilöstötarvetta osassa palveluita. Eläköitymiset on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä.

Muutos vuosien 2023-2025 taloussuunnitelmaan

Terveyskeskuksen ja A-sairaalan siiven purkaminen on siirretty vuodelle 2025. Sen ja uimahallin sekä Pohitullin koulun purkamisesta aiheutuvat kertaluonteiset purkukustannukset sekä kertapoistot kirjautuvat kaikki samalle vuodelle. Vuodet 2024 ja 2026 ovat talouden kannalta ns. normaaleja vuosia ja kaupungin talouden tilannetta on helpompi arvioida. 

Kaikkien kohteiden samanaikaisella purulla tavoitellaan myös taloudellisia hyötyjä.

Koska noin 2,8 miljoonan euron kertaluonteiset erät siirtyvät vuodelle 2025, tuloveroprosenttiin esitetään 0,49 %-yksikön ei 0,99 %-yksikön korotusta (veroprosentti 8,60), vuonna 2024. Taloussuunnitelmassa 2023-2025 korotustarpeeksi arvioitiin 0,99 %-yksikköä. Taloussuunnitelmavuonna 2025 veroprosentin lisäkorotustarpeen ennakoidaan olevan +0,50 %-yksikköä (veroprosentti 9,10).

Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmaa tehtäessä tiedetään enemmän mm. seuraavista asioista:

-          uusi hallitusohjelma ja mahdolliset muutokset valtionosuuksiin

-          yleinen taloudellinen kehitys

-          Valmet Automotiven tulevaisuudennäkymät ja kaupungin työllisyystilanne

-          kaupungin verotulojen kehitys tiedetään paremmin yllä olevista syistä

-          aurinkovoimalan valmistuminen ja kiinteistöveron maksamisen alkaminen (nyt 650 000 euroa 2026, ilmoitettu valmistuvan 2024 lopussa)

-          kaupungin kiinteistöselvityksen mahdolliset vaikutukset

Palvelukeskukset ja suunnittelukehysten sitovuus

Suunnittelukehysten perusteet on selvitetty liitteenä olevassa talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024-2026 / suunnittelukehykset kaupunki ja ohjeistus liikelaitokset -koosteessa.

Kullekin palvelukeskukselle on määritelty sitova suunnittelukehys. Palvelukeskuksen kehyksen sitovuustasona on ulkoinen toimintakate (nettomenot ilman poistoja).

Henkilöstömenot

Vuosien 2024 henkilöstömenot on arvioitu voimassa olevan sopimusratkaisun mukaan. Palkkauksen kehittämisjärjestelmän mukaiset muutokset suunnitelmakaudella on huomioitu. Henkilöstömenojen korotukset on laskettu huhtikuun 2023 palkkoihin. Tarkempi selvitys on liitteessä.

Käyttötalouden ja tulorahoituksen epävarmuustekijöitä

Valtionosuuksien kehitys: hyvinvointialueiden perustamisen vaikutus tarkentuu syksyllä 2023 ja uusi hallitusohjelma valmistuu kesäkuussa 2023. Valtion talousarvio julkistetaan syksyllä.

Verotulojen kehitys riippuu yleisestä taloustilanteesta sekä merkittävältä osin autotehtaan työntekijämääristä.

Sote- ja pela-kiinteistöjen vuokrasopimukset voimassa kolme vuotta, 2023-2025 + 1 vuoden optio. Sen jälkeen kunta ei voi vuokrata tiloja hyvinvointialueelle, vaan tilat on yhtiöitettävä tai myytävä. Jatketaanko sopimuksia ja millaisin ehdoin?

Palkankorotusten taso nykyisen sopimuskauden jälkeen ei ole tiedossa.

Odotettua nopeampi inflaatio.

Verotulot

Sote-uudistuksen vaikutus kuntien verotuloihin näkyy täysin vasta vuonna 2024, koska vuonna 2023 kunnille tilitetään kunnallis- ja yhteisöverotuloja aiemmilta verovuosilta korkeammilla jako-osuuksilla.

Verotulot on arvioitu Kuntaliiton veroennustekehikon avulla. Kaupungin työllisyyden ja asukasluvun kehitystä on vaikea ennustaa, mutta palkkatulojen on arvioitu laskevan 2023-2024 ja työttömyyskorvausten kasvavan 50 % vuonna 2023 ja edelleen 50 % vuonna 2024. Verotuloennuste on ennuste ja siinä on monia epävarmuustekijöitä sekä kunnallisveron että yhteisöveron osalta.

Ennustekehikon pohjana on Tilastokeskuksen väestökehitysennuste. Vuoden 2024 asukasluku on sen mukaan 14 923.

Suunnitelmakaudella 2024-2026 kaupungin veroprosentti on 8,60 vuonna 2024 ja 9,10 vuosina 2025-2026. Kiinteistöveroprosentit korotettaisiin vuonna 2024 maan keskiarvoon.

Vuonna 2024 kunnallisveron tuottoarvio on 28,8 miljoonaa euroa, yhteisöveron 5,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron noin 6,3 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot yhteensä ovat arviolta noin 40,4 miljoonaa euroa.

Valtionosuudet

Vuoden 2024 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön toukokuussa antamiin ennakkotietoihin. Kaupungin valtionosuudet olisivat vuonna 2024 noin 5,7 miljoonaa euroa. Luvussa on huomioitu valmistavan opetuksen (valmo) vähenemisen vaikutus valtionosuutta pienentävänä (245 000 €).

Investoinnit

Kaupungin investoinnit ovat suunnitelmakaudella hyvin suuret. Monitoimijatalo Wintterin rakentamiseen on investointiohjelmaan varattu 7,2 miljoonaa euroa vuosina 2024-2025. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja sen rahoitustavaksi on arvioitu 47 % kaupungin taseinvestointeina (sisältyy investointiohjelmaan) ja 53 % leasingrahoituksella (kustannukset huomioidaan tuloslaskelmassa hankkeen valmistuttua).

Kaupungin ja liikelaitosten kaupungin taseeseen tehtävät investoinnit (sis. Wintterin liikuntatilat mutta ei koulukeskusta) olisivat suunnitelmakaudella yhteensä noin 35,4 miljoonaa euroa. Poistot tarkentuvat lopullisten investointien yhteydessä.

Liikelaitokset

Liikelaitosten tulosten tulee olla suunnitelmakaudella positiivisia ja niiden toiminnan on oltava tehokasta.

Liikelaitosten investoinnit ovat vuosina 2024-2026 yhteensä 6,0 miljoonaa euroa.

2024-2026 suunnittelukehykset

Tuloslaskelma, yhdistelmä

Tuloslaskelma, kaupunki

Lainakanta €/asukas (kaupunki + liikelaitokset)

Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat 2021-2026
 

Kaupungin ja liikelaitosten yli-/alijäämä, €/as.

Yhteenveto

Alkuvuosi 2023 on toteutunut ennakoidusti. Taloustilanne tiukkenee vuodesta 2024 alkaen. Kaupungin palvelut tuotetaan FCG:n tekemän taloustilastoihin pohjautuvan vertailun mukaan edullisemmin kuin koko maassa keskimäärin tai vastaavan kokoisissa kunnissa. 292 kunnan joukossa vain 56 kuntaa tuotti palvelut Uuttakaupunkia edullisemmin. Nämä kunnat ovat useimmiten pinta-alaltaan pieniä ja monesti lähellä isoja keskuskaupunkeja.

Strategian tavoitteiden toteutumiseen liittyy haasteita ja uhkia. Kaupungin asukasmäärä on laskenut alkuvuonna ja työllisyys heikentynyt. Työttömyys on maakunnan huippua ja henkilöstövähennykset vaikuttavat verotulojen kasvuun. Sote-uudistuksen vaikutukset talouteen (valtionosuudet ja verotulot) ovat vieläkin osin epävarmoja. Ukrainan sodan jatkuminen sekä korkotason ja inflaation kehityksen epävarmuus heikentävät talouden ennustettavuutta.

Kustannusten hallinta edellyttää kykyä ja halua ideoida ja esittää ennakkoluulottomasti uusia toimintamalleja sekä valmiutta päättää ja tukea systemaattista uudistustyötä. 

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan suunnittelukehyksen vuosille 2024-2026.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

______