Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 26.09.2023/Pykälä 63

Tekninen lautakunta 26.09.2023 § 63  

1823/02.02.00/2023 

Valmistelija: Talousjohtaja Anne Takala

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Kaupunginhallitus on 14.08.2023 hyväksynyt talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024-2026 kehykset ja laadintaohjeet.

Ohjeiden mukaan lautakuntien talousarvioesitysten on ol­ta­va val­mii­na 25.09.2023.

  Suunnittelukehysten perusteet

Kaupunginhallituksen vahvistama vuosien 2024-2026 raami poikkeaa hyväksytystä 2023-2025 taloussuunnitelmasta erityisesti valtionosuuksien ja henkilöstömenojen osalta ja lisäksi A-sairaalan siiven ja terveyskeskuksen purku on siirretty vuodelle 2025. Valtionosuudet ovat 1,3 miljoonaa euroa pienemmät (lähinnä lisäleikkaus kunnilta hyvinvointialueille, perustuu kuntien sote-menojen kasvuun) kuin taloussuunnitelmassa ja henkilöstömenot 1,1 miljoonaa euroa isommat kuin syksyllä 2022 arvioitiin (työehtosopimuksen perälaudan vaikutus). Valtionosuuksissa on mukana arviolta 245.000 euron vähennys valmistavan opetuksen korvaukseen, koska Uudessakaupungissa asuvat ukrainalaiset lapset siirtyvät valmistavasta opetuksesta S2-opetuksen piiriin. Kaupungin tuloslaskelma on vuonna 2024 tässä vaiheessa 413.000 euroa ylijäämäinen, mutta luvut tulevat vielä muuttumaan. Kaupunki ja liikelaitokset on 442.000 euroa ylijäämäinen. Vuodet 2025-2026 ovat alijäämäisiä, ja niiden taloutta on tarkasteltava erikseen. Vuonna 2025 menoissa ovat mukana 4,4 miljoonan euron kertaluonteiset menot: kertapoistot 3,1 miljoonaa euroa (Pohitulli, uimahalli, terveyskeskus ja A-sairaalan siipi) ja purkukustannukset 1,3 miljoonaa euroa.

Kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on hidasta suunnitelmakaudella.

Suunnitelmakaudella 2024-2026 kaupungin veroprosentti on 8,60 vuonna 2024 ja 9,10 vuosina 2025-2026. Kiinteistöveroprosentit korotettaisiin vuonna 2024 maan keskiarvoon. Vuonna 2024 kunnallisveron tuottoarvio on 28,8 miljoonaa euroa, yhteisöveron 5,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron noin 6,3 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot yhteensä ovat arviolta noin 40,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin valtionosuudet ovat vuonna 2024 arviolta vain 5,7 miljoonaa euroa, lähes 1,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2023.

Talousarvioesityksen periaatteet ovat:

. Talousarviossa on pyrittävä rakenteellisiin, toiminnallisiin ja tuottavuutta parantaviin muutoksiin.

 . Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden tulee tukea kaupungin strategian toteuttamista.

 . Palvelutoiminnan pysyviä henkilöstöresursseja ei yleensä voi lisätä. Palvelukeskusten on aina selvitettävä, voivatko palvelukes-kukset järjestää palveluja yhdessä, voidaanko henkilöstöresursseja käyttää joustavasti palvelukeskusten ja palvelualueiden kesken ja löytyykö muita ratkaisuja ja keinoja palvelujen tuottamisen tueksi ja avuksi.

 . Uutena tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä koko kaupungin tasolla toimialoittain ja näin saavuttaa säästöjä tilakustannuksista. Tehostamistavoite koskee kaikkia kaupungin toimialojen käytössä olevia tiloja ja siinä huomioidaan sekä kaupungin omistamat että muilta vuokraamat tila

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 

Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden tulee perustua Uudenkaupungin Oikeenlaista kemiaa -strategiaan ja sen painopistealueisiin: vastuullinen kasvu, hyvä elämä ja toimiva yhteistyö.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden on tuettava kaupungin strategian toteuttamista sekä kaupungin prosessimaista toiminta-mallia. 

Tavoitetason tulee olla realistinen ja kannustava. Tavoitteiden ja resurssien tulee olla keskenään johdonmukaisia.

Jokaisen palvelualueen on huolehdittava siitä, että toteuttavat yk­si­köt (=kustannuspaikkatasot) ja niiden henkilöstö ovat mukana aset­ta­mas­sa tavoitteita ja tuntevat yksiköille asetetut tavoitteet.

Tavoitteiden pitää olla realistisia, selkeitä, mitattavissa olevia sekä toimintaa ja sen kehitystä kuvaavia. Hyvä tavoite kertoo, mitä oleel­lis­ta palvelualueella halutaan saada aikaan.

.                                          Tavoitteiden on oltava selkeitä ja konkreettisia. 

.                                          Niillä on oltava toimintaa ohjaava vaikutus. 

.                                          Tavoitteiden toteutumista on voitava seurata (mitattavuus). 

.                                          Palvelualueen tai konserniyhteisön on voitava vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen ja sillä tulee olla edellytykset sen saavuttamiseksi. 

Jokaiselle palvelualueelle on asetettava VAIN 3-5 keskeistä, mer­kit­tä­vää/mi­tat­ta­vaa tavoitetta.

Talousarvioesityksessä tulee olla selvitys myös seuraavista asioista:

. Uutta talousarviossa - vaikutukset menoihin, tuloihin ja               henkilöstöön

. Palvelut, joita ei enää tuoteta/tehdä

Palvelukeskukset ja suunnittelukehyksen sitovuus

Suunnittelukehyksen perusteet on selvitetty liitteenä olevassa Ta­lous­ar­vio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026 /kaupungin suun­nit­te­lu­ke­hyk­set ja ohjeistus liikelaitokset -koosteessa.

Palvelukeskuksen (hallinto- ja elinvoimapalvelut, tekniset ja ym­pä­ris­tö­pal­ve­lut, kasvun ja oppimisen palvelut, sekä hyvinvointi- ja va­paa-ai­ka­pal­ve­lut) kehyksen sitovuustasona on ul­koi­nen toimintakate.

 Kehysvertailu

Palvelukeskuksen talousarvioesitys on tässä vaiheessa 592.772 euroa yli kehyksen.

 Henkilöstömenot

Vuoden 2024 palkkaliitteen palkat on laskettu korottamalla vuoden 2023 toukokuun palkkoja 4,10 %, minkä päälle on huomioitu 0,4 %:n korotus helmikuusta 2024 alkaen ja 3,60 %:n korotus kesäkuusta 2024 alkaen. Vuodelle 2025 palkkoja on korotettu 3,00 % kesäkuusta 2025 alkaen. Vuoden 2026 palkkoja on korotettu 3,00 % kesäkuusta 2026 alkaen.

Investoinnit

Kaupungin investoinnit ovat suunnitelmakaudella hyvin suuret. Monitoimijatalo Wintterin rakentamiseen on investointiohjelmaan varattu 11,5 miljoonaa euroa vuosina 2024-2026. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja se rahoitetaan taselainalla (47 %, sisältyy investointiohjelmaan) ja leasingrahoituksella (53 %, vuokrakus-tannukset huomioidaan tuloslaskelmassa hankkeen valmistuttua).

 Organisaatio

Teknisen ja ympäristöpalvelujen organisaatiossa on 1.8.2023 alkaen tapahtunut muutoksia.

1.8.2023 voimaan tulleessa uudessa hallintosäännössä infrapalvelut on jaettu kahdeksi palvelualueeksi: infrapalvelut sekä ruoka- ja puhtauspalvelut. Muutos tulee voimaan 1.1.2024.

Infran suunnittelusta vastaa 1.8.2023 alkaen teknisen lautakunnan sijaan kaupunkisuunnittelujaosto.

Rakennussuunnittelu ja rakennussuunnittelun johto henkilöstöineen

siirtyivät jo 1.8.2023 teknisten ja ympäristöpalveluiden tilapalveluihin.

 Teknisen lau­ta­kun­nan alaisuudessa ovat 1.1.2024 alkaen seuraavat

 palvelualueet:

 Infrapalvelut

• Hallintotehtävät
• Yhdyskuntatekniikkahankkeiden rakennuttamistehtävät
• Yhdyskuntatekniikan sekä kauppatorin rakentaminen ja ylläpito
• Varikko
• Puistoyksikkö
• Jätehuoltopalvelut

 Ruoka- ja puhtauspalvelut

 Tilapalvelut (sis. kiinteistönhoito ja rakennusten ylläpito sekä rakennussuunnittelun ja johdon)

 Palvelualueille on asetettu toiminnalliset tavoitteet ja ta­voit­teil­le mittarit sekä tavoitetaso. Selkeillä tavoitteilla ja mittareilla pal­ve­lu­alu­een toimintaa ohjataan kaupungin strategian ja yleis­ta­voit­tei­den mu­kai­seen suuntaan.

 Infrapalvelut

 Infrapalvelut vastaa hallinnosta, yhdyskuntateknisten palvelujen ra­ken­ta­mi­ses­ta ja ylläpidosta, asemakaava-alueiden hulevesien hallinnasta ja hulevesiviemäriverkostosta sekä va­ri­kos­ta ja puisto-yksiköstä.

 Tavoitteet ja suoritteet

 Katujen ja teiden kunnossapidon vuoden 2024 tavoitehinta on
0,73 €/m² (0,75 €/m² vuonna 2023).  

 Kunnossapidossa on lisäksi sitovana tavoitteena, että in­ves­toin­ti­mää­rä­ra­ho­ja ei ylitetä ja työt toteutetaan aikataulussa.

 Ruoka- ja puhtauspalvelut

 Ruokapalvelut vastaa laadukkaiden ja ravitsemuksellisesti täysipainoisten ateriapalvelujen saatavuudesta tehokkaasti ja taloudellisesti. Ruokapalvelut hankkii Monitoimijatalo Wintterin rakentamisen ajan päiväkotien ja koulujen lounaat ja päivälliset Kaarea Oy:ltä ja tuottaa itse muut päiväkotien ja koulujen ateriapalvelut. Lukio-opetuksen ateriat tuottaa Novida.

 Puhtauspalvelut vastaa kaupungin hallinnassa olevien kiinteistöjen siivouksesta. Työt tehdään tilaaja-asiakkaan kanssa tehdyn sopi-muksen mukaan ja luodaan siten käyttäjäasiakkaille puhtaustasol-taan tarkoituksenmukaiset tilat. Samalla puhtauspalvelut vastaa omalta osaltaan kaupungin rakennusomaisuuden kunnon ja arvon säilymisestä.             

 Tavoitteet ja suoritteet

 Ruokapalvelut

 Ruokapalvelujen sitovana tavoitteena on henkilöstön määrän optimointi ja työtehon tavoitetaso 75,00 €/tehty työtunti vuonna 2024 (75,00 €/tehty työtunti vuonna 2023). Tehon arvo las­ke­taan jakamalla euromääräinen kuukauden omavalmistuksen tu­lo­mää­rä kuukauden toteutuneella työtuntien kokonaismäärällä.

Palvelualueen uutena sitovana tavoitteena on, että Ruokapalvelui-den uusi toimintamalli laaditaan ja toimintojen laajuus ja resurssi-tarve määritetään toimintakautena 2024 huomioiden monitoimijatalo Wintterin valmistuminen.

 Puhdistuspalvelut

 Palvelualueen sitovana tavoitteena on, että siivouksen kustannukset ovat 28,31 €/h ja 33,17 €/m² (26,84 euroa/h ja 30,06 €/m² vuonna 2023).

 Tilapalvelut

 Tilapalvelut on kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö. Se vastaa ta­lon­raken­nuk­ses­ta sekä kiinteistöjen hoidosta ja hal­lin­noi myös ulkopuolelta vuokrattuja tiloja. Niiden vuokrat näkyvät pal­ve­lu­alu­een ulkoisina menoina, ja tulot yksiköiltä laskutettavina si­säi­si­nä vuokrina. Tämä kasvattaa tilatoimen ulkoisia menoja, mutta pie­nen­tää vastaavasti muiden ulkoisia menoja.

 Kiinteistönhoito vastaa kaupungin hallinnassa olevien rakennusten ja huoneistojen sekä niiden piha-alueiden hoidosta ja kun­nos­sa­pi­dos­ta.

 Rakennusten ylläpito suorittaa tilauksesta kaupungin omien ra­ken­nus­hank­kei­den rakennuttamistehtävät sekä rakentaa kaupungin oma­na työnä tehtävät talonrakennustyöt.

 Kiinteistönhoito

 Kiinteistönhoidossa tilojen vuokrat muodostuvat pääomavuokrasta ja yl­lä­pi­to­vuok­ras­ta. Pääomavuokra koostuu korosta, kor­jaus­vas­tik­kees­ta ja maanvuokrasta. Korjausvastikkeen tulisi kattaa kohteiden kor­jaus­in­ves­toin­nit. Korko on kaupunginhallitukselle siirrettävä kor­vaus rakennuksiin sitoutuneesta pääomasta, ja se on niin ikään tar­koi­tet­tu investointeihin ja niiden rahoittamiseen.

 Ylläpitovuokra koostuu hallinnon, kunnossapidon ja kiin­teis­tön­hoi­don kustannuksista. Ylläpitovuokra lasketaan oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la. Ylläpitovuokrissa ovat käytössä kolmen vuoden so­pi­mus­jak­sot, jotka sidotaan kiinteistön ylläpitoindeksiin. Ylläpitovuokra voi vuo­sit­tain nousta enintään kiinteistön ylläpitoindeksin verran, ja kau­pun­gin­hal­li­tus päättää korotuksista vuosittain. Toteutuneet kus­tan­nuk­set tarkistetaan kolmen vuoden välein, jolloin tehdään kus­tan­nuk­siin perustuvat vuokrien tasotarkistukset. Seuraava tasokorotus yl­lä­pi­to­vuok­riin tehdään vuodella 2024.

 Kaupunki on 1.1.2023 alkaen vuokrannut omistamansa sote-pela-kiinteistöt Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Ulkoisten vuokratuottojen määrä on tämän takia kasvanut vuonna 2023.

 Tavoitteet ja suoritteet

 Sitovan tavoitteen mukaan kiin­teis­tön­hoi­don kustannukset ilman pois­to­ja ja ulkoisia läpilaskutettavia vuokria ovat vuonna 2024 enintään 52,13 eu­roa/kam² (48,09 eu­roa/kam² vuonna 2023). Henkilöstömenot ja palvelujen ja palvelujen hinnat ovat parina vuonna nousseet merkittävästi. Vuonna 2022 kuluttajahintaindeksi nousi 7,1 % ja vuonna 2023 arviolta 5,9 %. Menopaineet jatkuvat vuonna 2024 ja nousuksi arvioidaan lähes 2,5 %. Monitoimijatalo Wintterin käyttöönotto vaikuttaa sekä palvelualueiden menoihin että niiden jakautumiseen eri menolajien kesken. Käyttötalousmenojen arviointi on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.

 Kertavaikutteiset määrärahalisäykset

 Kertapoistot ja purkumäärärahat

Vuodelle 2025 on budjetoitu yhteensä 3,17 miljoonan euron kertapoistot. Mannersatoon, pääterveysasemaan, sekä A-sairaalan siipeen liittyvät kertapoistot ovat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja purkukustannukset puolestaan noin 1,3 miljoonaa euroa.

 Pohitullin koulu ja uimahalli puretaan vuonna 2025 monitoimijatalo Wintterin käyttöönoton jälkeen. Rakennusten kertapoistot ovat yhteensä noin 1.249.000 euroa. Uimahallin purkukustannukset ovat 180.000 euroa ja Pohitullin 200.000 euroa. Purkukustannukset sisältyvät Wintterin rakennusurakkaan.

 Wintterin rakentamisen ja Kalannin koulun korjaamisen aiheuttamat muutokset toiminnassa 2024-2025

 Lukio ruokailee Wintterin rakentamisen ajan Novidan tiloissa.

 Kaupunki on tehnyt Kaarea Oy:n kanssa sopimuksen perusopetuk-sen ja varhaiskasvatuksen ateriapalvelujen toimittamisesta sivistys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelun ja rakentamisen ajan. Aamu- ja välipalojen sekä tilaustarjoilujen tuottamisesta vastaa kaupungin ruokapalvelut.

 Väistötilojen kustannukset ovat talousarviossa läpilaskutettavina kohteina ((Kalanti (moduuli), Pohitulli (moduuli), Novida, SRK-tilat)). Niiden vuosikustannukset ovat n. 1.451.000 euroa.

 Wintterin vaikutukset talousarvioon (palvelumaksut, leasingvuokra, poistuvat kustannukset ja poistot yms.) ja eri palvelualueille tarkennetaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

 Investoinnit

 Vuonna 2024 teknisen lautakunnan talousarviossa olevat in­ves­toin­nit ovat yhteensä noin 18 miljoonaa euroa ja suunnitelmakaudella yhteensä noin 40,2 miljoonaa. Monitoimijatalo Wintteriin on varattu 11,5 mil­joo­naa euroa vuosina 2024-2026, sekä irtokalusteisiin ja laitteisiin noin 4,5 miljoonaa euroa.

 Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että sivistys- ja hyvinvointikeskus ra­hoi­te­taan yhdistelmärahoituksella: leasing-rahoitus ja taselaina.

 Suunnitelmakauden isoimmat investoinnit:

• Monitoimijatalo Wintteri  11.500.000 euroa
• Wintterin irtokalusteet ja laitteet   4.460.000 euroa
• Kalannin koulu     3.700.000 euroa
• Pajalan toimintakeskus     3.200.000 euroa
• Pääkirjasto     1.950.000 euroa
• Mörne      1.300.000 euroa
• Yrittäjäntien liikennejärjestelyt    1.050.000 euroa

Investoinnit 2024-2026

 Hyvinvointialueiden perustamisen vaikutukset tekniset ja ympäristöpalveluihin ja kiinteistöjen järjestelyvaihtoehdot

 Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyivät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan 3 + 1 vuoden siirtymäajaksi 1.1.2023 alkaen. Kunnat eivät voi enää siirtymäajan jälkeen suoraan vuokrata tiloja hyvinvointialueille, vaan kuntien on joko yhtiöitettävä kiinteistönsä tai luovuttava niistä. 

Tilojen ylläpito ja kiinteistönhoito sisältyy tilavuokraan, mutta puhtaanapitohenkilöstö siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen.

Kaupunki on teettänyt Inspiralla selvityksen sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen järjestelyvaihtoehdoista. Selvityksessä ovat mukana myös muut kaupungin omistamat kohteet. Päätökset järjestelyistä tehdään vuosina 2024-2025.                                         

Esittelijä: Talousjohtaja Anne Takala

Päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan infrapalveluiden, ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä tilapalveluiden vuoden 2024 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2024-2026.

Käydyn keskustelun aikana tekninen lautakunta päätti yksimielisesti poistaa vuoden 2024 kiinteistöjen ylläpitokorjauksen kunnostusohjel-masta (9401) Pyhämaan koulun lämmitysjärjestelmän uusimisen määrärahan 220.000 €.

Käydyn keskustelun aikana Petri Marttila esitti, että vuoden 2024 kunnostusohjelmaan (9401) koulujen ulko- ja sisäpuolisiin ylläpito-korjauksiin lisätään 20.000 € Pyhämaan koulun ylläpitokorjauksia varten. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Street workout ulkoliikuntapaikan (9160) investointimääräraha 100.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Käydyn keskustelun aikana Petri Marttila esitti, että tekonurmikentän (9161) investointimääräraha 700.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Eero Hento kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Petri Marttilan esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän jaa-ääntä, kolme ei-ään­tä ja yksi tyhjä.

 Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen teknisen lauta-kunnan päätökseksi äänin 7 - 3, yksi tyhjä. Äänestysluettelo liitteenä.

 Käydyn keskusten aikana Yrjö Romppainen esitti, että tekonurmikentän (9161) investointimääräraha 700.000 € vuodelta 2024 siirretään vuodelle 2026. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Käätyjärveä ympäröivään reitistöön (9164) varataan investointimäärärahaa vain 40.000 € vuodelle 2024 reitistön kunnostamista varten. Petri Marttila kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Eero Henton esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin kahdeksan jaa-ääntä ja kolme ei-ään­tä.

  Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 8 - 3. Äänestysluettelo liitteenä.

Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Käätyjärveä ympäröivän reitistön (9164) investointimääräraha 100.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.

 Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Esteettömän luontopolun ja lintulavan (9171) investointimääräraha 50.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että rata-alueen/ henkilöjunaliikenteen edellytyksien (9173) siirtomääräraha 100.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.

Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Sakunkul-man, Ajurinkujan, Zachariasseninkadun ja torikadun alueen (9175) investointimääräraha 100.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Petri Marttila kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Reko Walleniuksen esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä ja viisi ei-ään­tä.

  Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 6 - 5. Äänestysluettelo liitteenä.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Viikaisten alueen liikennejärjestelyjen (9176) investointimääräraha 150.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että vähäpäästöisen avolavapakettiauton nosturilla (9181) investointimääräraha 80.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.

 Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Katuvalaistuksen uusimisen (9225) investointimäärärahat koko suunnittelukaudelta poistetaan. Petri Marttila kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Eero Henton esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhdeksän jaa-ääntä ja kaksi ei-ään­tä.

  Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 9 - 2. Äänestysluettelo liitteenä.

Käydyn keskustelun aikana Petri Marttila esitti, että Kaupunginlah-den pohjukan ruoppauksen (9235) investointimääräraha 800.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Eero Hento ja Reko Wallenius kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Petri Marttilan esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä, viisi ei-ään­tä ja yksi tyhjä.

  Puheenjohtaja totesi Petri Marttilan esityksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi puheenjohtajan äänen ratkaistaessa äänin 5 - 5, yksi tyhjä. Äänestysluettelo liitteenä.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että puisto-osaston ruohonleikkurin (9243) investointimääräraha 50.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Häntä ei kannatettu, joten esitys raukesi.

Käydyn keskustelun aikana Eero Hento esitti, että Myllymäen puiston kunnostuksen (9270) investointimääräraha 70.000 € vuodelta 2024 poistetaan. Petri Marttila kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Eero Henton esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä ja kuusi ei-ään­tä.

  Puheenjohtaja totesi Eero Henton esityksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 6 - 5. Äänestysluettelo liitteenä.

Käydyn keskustelun aikana Petri Marttila esitti, että Yrittäjäntien liikennejärjestelyjen (Infra2) investointimäärärahat 500.000 € vuodel-ta 2025 ja 500.000 € vuodelta 2026 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

  Käydyn keskustelun aikana Petri Marttila esitti, että Raatihuoneen korjauksen (9431) investointimäärärahat 50.000 € vuodelta 2024 ja 300.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Reko Wallenius kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta oli äänestettävä. Ää­nes­tys­me­net­te­lyk­si hyväksyttiin ni­men­huu­to­ää­nes­tys. Ne, jotka kan­nat­ti­vat esittelijän ehdotusta ää­nes­ti­vät jaa ja ne, jotka kan­nat­ti­vat Petri Marttilan esitystä ää­nes­ti­vät ei.

 Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä ja neljä ei-ään­tä.

  Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 6 - 4. Äänestysluettelo liitteenä.

Käydyn keskustelun aikana Reko Wallenius esitti, että Kalannin koulun (9416) investointimääräraha 3.500.000 € vuodelta 2025 poistetaan. Puheenjohtaja kysyi, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi liitteenä olevan infrapalveluiden, ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä tilapalveluiden vuoden 2024 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2024-2026 edellä mainituin muutoksin.

 Merkittiin, että Raimo Löfstedt poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.43.

 Merkittiin, että Lea Myllymäki saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 19.46.

 Merkittiin, että Eero Hento, Anne Takala ja Mikko Jalonen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 21.33.

______