Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 08.04.2024/Pykälä 109

Kaupunkisuunnittelujaosto 28.09.2023 § 3 

Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Markus Gerke 

etunimi.sukunimi(at)uusikaupunki.fi 

Kiinteistön 895-431-4-127 Fisulahti, 895-431-3-123 Eerikintahdon ja kiinteistön 895-431-4-122 Lammaskari omistajat ovat hakeneet alueelleen ranta-asemakaavan muutosta. 

Kaavan laatijaksi maanomistajat esittävät Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). 

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:ssä kerrotaan maanomistajien oikeuksista ranta-asemakaavan laatimiseen. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 §:ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan ranta-asemakaava-alueen tulee muodostaa tarkoituksen mukainen kokonaisuus. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 15.9.2023. Kaavaluonnosaineisto valmistui 15.9.2023. 

Kaavanlaatija kuvailee kaavaselostuksessa kaavatyötä seuraavasti: 

Kaavatyön tavoitteena on osoittaa käyttötarkoituksen muutos loma-asumisesta vakituiseen asumiseen (RA ? AO) voimassa olevien ranta-asemakaavojen mukaisen loma-asuntojen korttelin 4 rakennuspaikoilla 3 ja 5 sekä loma-asuntojen korttelin 5 rakennus-paikalla 3. Tavoitteellinen rakennuspaikkakohtainen kokonaisrakennus AO-rakennuspaikalla on 300 k-m². Lisäksi tavoitteena on osoittaa korttelin 4 lomarakennuspaikkojen 2 ja 4 rakennuspaikka-kohtainen kokonaisrakennusoikeus Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti 200 k-m², kun tällä hetkellä voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen kokonaisrakennusoikeus lomarakennuspaikoilla on 120 k-m². 

Toteutuessaan ranta-asemakaavan muutoksella ei ole valtakunnallista tai merkittävää maakunnallista vaikutusta. 

Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin Lepäisissä Savikkaan alueella, noin 17 kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta länteen. Alueelle on kiinteä tieyhteys Savikkaantien ja Tärtöntien kautta. Suunnittelualue koostuu yhteensä kahdesta palstasta, joista toinen sijoittuu Savikkaan länsirannalle (Savikkaanlahti) ja toinen Savikkaan itärannalle (Vuorilahti). Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). 

Suunnittelualue muodostuu kiinteistöstä 895-431-4-127 Fisulahti sekä osasta kiinteistöjä 895-431-4-122 Lammaskari ja 895-431-3-123 Eerikintahdon. Ranta-asemakaavan muutos koskee voimassa olevien ranta-asemakaavojen loma-asuntojen (RA) korttelin 4  

rakennuspaikkoja 2-5 sekä loma-asuntojen (RA) korttelin 5 rakennuspaikkaa 3. 

Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 440 metriä ja muunnettua rantaviivaa noin 370 metriä. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,8 hehtaaria. 

Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. 

Alueella ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 

Loma-asuntojen korttelin 5 rakennuspaikalla 3 sekä korttelin 4 rakennuspaikalla 3 on rakennettuna loma-asunto, saunarakennus sekä talousrakennuksia. Korttelin 4 rakennuspaikat 2, 4 ja 5 ovat rakentamattomia. 

Suunnittelualueelta ei tunneta erityisiä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita eikä muinaisjäännöksiä. 

Suunnittelualueelta ei ole tarpeen laatia emätilaselvitystä, koska kaavamuutoksessa ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. 

Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriön 20.3.2013 vahvistama Vakka-Suomen maakuntakaava, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa sekä oikeusvaikutteinen Uudenkaupungin yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.1992 ja tullut voimaan Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistamispäätöksellä 25.8.1994.  

Osalla suunnittelualuetta on voimassa 30.4.1993 vahvistunut Savikkaan ranta-asemakaava (hyväksytty kumotun rakennuslain mukaisena rantakaavana), jossa suunnittelualue on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-1), ja jossa rakennuspaikkakohteinen kokonaisrakennusoikeus on 120 k-m². Suunnittelualueelle on osoitettu myös saunan rakennusalat (enimmäiskerrosala 25 m²) sekä ohjeellisia saunan paikkoja. Kaavamääräyksen mukaan loma-rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia, kuitenkin enintään kolme rakennusta. 

Osalla suunnittelualuetta (kiinteistöllä 895-431-3-123) on voi-massa 25.10.2018 ja 27.10.2018 voimaan tullut Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 2, jossa suunnittelualue on osoitettu yksi-asuntoisten loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-1), ja jossa rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, vierasmajan ja saunan sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia. Loma-rakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m², erillisen vierasmajan 25 m² ja saunarakennuksen 25 m². Rakennuspaikan koko-naisrakennusoikeudeksi on osoitettu 150 k-m². Suunnittelualueelle on osoitettu erikseen saunarakennuksen rakennusala. 

Kaavamuutoksessa osoitetaan kolme voimassa olevien ranta-asemakaavojen mukaista lomarakennuspaikkaa vakituiseen asumiseen sekä vähäisesti kasvatetaan kokonaisrakennusoikeutta kahdella voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisella lomarakennuspaikalla. Kaavamuutoksessa ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja.  

Kaavamuutoksella arvioidaan vakituisen asumisen 

 lisääntymisen myötä olevan positiivisia vaikutuksia alueen väestönkehitykseen sekä väestörakenteen monipuolistumiseen. 

Kaavamuutoksessa osoitetaan kolmelle lomarakennuspaikalle käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen sekä vähäisesti nostetaan kahden voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisen lomarakennuspaikan kokonaisrakennusoikeutta. Kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsee sekä vakituista että loma-asumista. Kaavamuutoksella ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. 

Kaavamuutoksella ei katsota olevan välittömiä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Kaavamuutoksella arvioidaan olevan kuitenkin vakituisen asumisen kasvun myötä positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen sekä alueen palveluntarjoajille. 

Kaavamuutos tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Lähimmät palvelut sijaitsevat Uudenkaupungin keskustassa noin 17 kilometrin päässä suunnittelualueesta itään. 

Kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta alueen maantie- tai vesiliikenteeseen. Kaava-alueelle on olemassa oleva kiinteä tieyhteys Savikkaantien ja Tärtöntien kautta. Kaavamuutoksessa on osoitettu tarkoituksenmukaiset ajoyhteydet kaavamuutosalueen rakennuspaikoille. 

Kaupunkisuunnittelu ei yhdy kaavan laatijan näkemykseen yhdyskuntarakenteen hajauttamisesta tai positiivisista vaikutuksista kuntatalouteen ja pyytää perusteluita väittämille, mutta katsoo että kaavatyö voidaan kaavaluonnoksella käynnistää. 

?

Esittelijä: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen

Päätösehdotus: Kaupunkisuunnittelujaosto päättää käynnistää Savikkaan ranta-asemakaavan muutoksen 4 laadinnan, ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta osallisille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavamuutosluonnoksen nähtäville ja pyytää lausunnot viranomaisilta.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______

Kaupunginhallitus 04.12.2023 § 316 

Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Markus Gerke

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 4 on ollut?luonnoksena nähtävillä 12.10.2023 - 13.11.2023. Luonnoksesta ei?saatu yhtään lausuntoa tai huomautusta, mutta Varsinais-Suomen?ELY-keskus toteaa luonnoksesta seuraavaa:??

Voimassa olevan MRL:n mukaan ranta-asemakaava on kaavamuotona tarkoitettu ensisijaisesti loma-asutuksen järjestämistä varten. Mikäli rakennuspaikkoja osoitetaan ranta-asemakaavassa ympärivuotiseen käyttöön, tulee kerralla tarkastella laajempaa aluetta. Laajemman alueen tarkastelussa on mahdollista osoittaa ympärivuotisia ra-kennuspaikkoja, mikäli valtaosa suunnittelualueen raken-nuspaikoista on loma-asunnon rakennuspaikkoja. Kaava-luonnos ei noudata MRL:n mukaista ranta-asemakaavan tarkoitusta. ELY-keskus korostaa kunnan vastuuta ottaa päätöksenteossaan johdonmukaisesti huomioon maan-käyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavojen sisältövaati-mukset sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Pysyvän asumisen laajamittainen sijoittaminen haja-asutus-alueelle aiheuttaa vähitellen tarpeen esimerkiksi vesi-huollon järjestämiselle. Hajalleen sijoittuva pysyvä asuminen hajauttaa kunnan yhdyskuntarakennetta. Pysyvä asuminen alueella ei ole alueen yleiskaavan mukaista. Yleiskaavasta poikkeaminen edellyttää perusteluja, jotka on syytä pohtia yleiskaavan periaatteiden näkökulmasta ja yleiskaavan sisältövaatimusten kautta MRL:n tarkoittamalla tavalla.

Kaavaluonnoksen selostuksessa esitetyt voimassa olevat asemakaavat eivät esitetyiltä rajauksiltaan vastaa suunnittelualueen rajausta. Selostusta on näiltä osin hyvä tarkistaa.

Kaavaluonnoksen ilmastovaikutusten arvioinnissa todetaan myös, että "Kaavamuutoksen ilmastovaikutusten on kuitenkin pääosin tulkittu olevan positiivisia.". Jotta näin voidaan todeta, on syytä esittää perusteena johtopäätök-selle laskelmat kaavan ilmastovaikutuksista. Ilmastovai-kutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavaan liittyvät ratkaisut. Kaavan ilmastohyödyiksi ei voida laskea sellaista, mitä ei kaavalla ratkaista. Selostuksen ilmastovaikutusten arvioinnissa on todettu, että kaavamuutoksen myötä liikkumistarve pysyvän asuinpaikan ja vapaa-ajankohteen välillä poistuu. Tämä mahdollinen muutos liikkumisessa voidaan katsoa kaavan ilmastohyödyksi ainoastaan siinä tapauksessa, että kaavassa rajoitetaan kiinteistön omistajan oikeutta omistaa kaksi asuntoa tai kiinteistöä. Koska näin ei luonnollisestikaan kaavoissa määrätä, ei tätä voi kaavan ilmastohyödyksi laskea. Lisäksi on hyvä huomata, että vapaa-aikaan liittyvää liikkumisen tarvetta on keskimäärin vain noin kolmannes (mökkimatkojen lisäksi tähän kuuluvat myös mm. harrastusmatkat ym.) kaikesta liikkumisen tarpeesta. Lähes saman verran matkoista liittyy ostoksilla käyntiin ja asiointiin, lisäksi noin neljännes matkoista liittyy työhön tai koulutukseen. Koska kodin ja vapaa-ajanasunnon välisen liikkumisen ei voida yleisesti ottaen katsoa olevan niin merkittävää, että sen poistuminen kompensoisi muiden liikkumistarpeiden osa-alueiden kasvun, ei vastineissa esitettyä arviota liikkumisesta aiheutuvien ilmastovaikutusten vähentymisestä voida pitää todenmukaisena tai perusteltuna.

Kaavaehdotuksen osalta on hyvä ilmastoarvioinnissa myös huomioida, että suunnittelualue sijaitsee n. 17 kilometrin päästä Uudenkaupungin keskustasta ja palveluista. Kaavamuutoksen ilmastoarvioinnin tulee perustua todelliseen tilanteeseen ja kaavamuutoksesta aiheutu-vien vaikutusten arviointiin. Tilastokeskuksen valtakunnallisten keskiarvojen käyttö ei todennettavissa tilanteissa ole perusteltua. Ilmastovaikutusten osalta arvioinnissa on keskitytty erityisesti liikkumiseen ja rakennusten energiavaatimuksiin. Kuitenkin myös rakentamisen ohjaukseen on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä yhä suurempi osa rakennusten ja infran elinkaarenaikaisista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu käyttövaiheen energiankäytön sijaan niiden rakentamiseen käytettävien tuot-teiden valmistuksesta, rakennustyömaan toiminnoista sekä rakentamisen jätteiden ja massojen käsittelystä.

??

?

Kaavanlaatijan vastine:??

??

?Pääsääntöisesti suunnittelualueella voimassa olevassa Uudenkaupungin yleiskaavassa ei ole ratkaistu ympäri-vuotisen asumisen sijoittumista ranta-alueilla. Näin ollen voimassa olevan yleiskaavan ohjausvaikutus ranta-ase-makaavassa ranta-alueelle osoitettavan vakituisen asu-misen osalta on vähäinen. Lisäksi on huomionarvoista, että kaupunki ei ole pääsääntöisesti myöntänyt myöskään poikkeamislupaa ranta-asemakaavan käyttötarkoituksesta, vaan Uudessakaupungissa vakiintunut käytäntö on ollut ratkaista ranta-asemakaava-alueella vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennusoikeudet ranta-asemakaavan muutoksella. Yleiskaavasta poikkeamisen voidaan katsota olevan vähäinen eikä ranta-asemakaavalla hajauteta yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos-alue muodostaa lisäksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoituksenmukaiset rakennuspaikat ja kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsee sekä vakituista että loma-asumista. Kaavamuutoksessa osoitetaan kolmelle lomarakennuspaikalle käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen sekä vähäisesti lisätään kahden voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisen lomarakennuspaikan kokonaisrakennusoikeutta. Vakituiseen asumiseen osoitettavista kolmesta rakennuspaikasta kaksi on jo rakennettuja.

Asemakaavarajauksia korjataan kaavaselostukseen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kaavaehdotusvaiheessa.

Ilmastovaikutusten arviointia tarkistetaan/täydennetään kaavaselostuksen kohdassa 4.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset.

Kaavamuutoksessa osoitetaan käyttötarkoituksenmuutos kolmelle lomarakennuspaikalle sekä vähäisesti korotetaan kahden lomarakennuspaikan olemassa olevaa ra-kennusoikeutta. Muutos nykytilanteeseen liittyy ennen kaikkea vakituisen asumisen mahdollistamiseen yhteensä kolmella lomarakennuspaikalla sekä lomaraken-nusoikeuden vähäiseen kasvattamiseen kahden rakennuspaikan osalta. Vaikka pääosa rakennusmater-iaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmis-tusvaiheessa ja rakennusmateriaalien osuus uusien ra-kennusten elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä, vakituiseen asumiseen osoitetuilta rakennuksilta edellytetään kuitenkin energiatodistusta ja loma-asuntoja parempaa energiatehokkuutta. Paremmalla energiatehokkuudella on välitön ilmastovaikutus, sillä se pienentää energiankulutusta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Edellä mainitun valossa on melko perusteltua arvioida kaavamuutoksen ilmastovaikutuksia rakentamisen ja rakennusmateriaalien osalta myös energiankäytön näkökulmasta.

? ?

Kaupunkisuunnittelu katsoo, että Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 4 voidaan asettaa nähtäville.?

?

Esittelijä Kaupunginjohtaja Atso Vainio?

?

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville ja pyytää lausunnot.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______

Kaupunginhallitus 08.04.2024 § 109  

1842/10.02.03/2023 

Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Markus Gerke?? etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 4 on ollut ehdotuksena nähtävillä 14.12.2023 - 15.1.2024. Kaavaehdotuksesta ei saatu yhtään muistutusta osallisilta. Kaavaehdotuksesta on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kommentti:

ELY-keskus ei anna lausuntoa kaavaehdotuksesta, mutta toteaa ehdotuksesta seuraavaa:

Voimassa olevan MRL:n mukaan ranta-asemakaava on kaavamuotona tarkoitettu ensisijaisesti loma-asutuksen järjestämistä varten. Mikäli rakennuspaikkoja osoitetaan ranta-asemakaavassa ympärivuotiseen käyttöön, tulee kerralla tarkastella laajempaa aluetta. Laajemman alueen tarkastelussa on mahdollista osoittaa ympärivuotisia rakennuspaikkoja, mikäli valtaosa suunnittelualueen rakennuspaikoista on loma-asunnon rakennuspaikkoja. Kaava-ehdotus ei noudata MRL:n mukaista ranta-asemakaavan tarkoitusta. ELY-keskus korostaa kunnan vastuuta ottaa päätöksenteossaan johdonmukaisesti huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavojen sisältövaatimukset sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Pysy-vän asumisen laajamittainen sijoittaminen haja-asutusalueelle aiheuttaa vähitellen tarpeen esimerkiksi vesihuollon järjestämiselle. Hajalleen sijoittuva pysyvä asuminen hajauttaa kunnan yhdyskuntarakennetta.

Savikkaan saaressa, alkuperäisen Savikkaan ranta-asemakaavan alueella (vahv. 1993), on yhteensä 21 ympärivuotisen asumisen ja vapaa-ajan kiinteistöä. Vireillä olevan Savikkaan ranta-asemakaavan (muutos 4) myötä 21:stä rakennuspaikasta 10 on ympärivuotisen rakennuspaikkoja. MRL:n ranta-asemakaavan sisältövaatimukset eivät mahdollista enempää ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkoja Savikkaan ranta-asemakaavaan, joten maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi kyseisen ranta-asemakaavamuutoksen syytä koskea koko saaren aluetta.

Mahdollinen rantarakennuspaikkojen muuttaminen kyseisessä saaressa pääosin ympärivuotisen asumisen käyttöön vaatii jatkossa yleiskaavallista tarkastelua.

Pysyvä asuminen alueella ei ole alueen yleiskaavan mukaista. Yleiskaavan ratkaisun mukaan aluetta ei ole tarkoitettu laajasti ympärivuotiseen asumiseen. Yleiskaavan ratkaisulla on vahva ohjausvaikutus alueen ranta-asemakaavoitukseen vakituisen asumisen osalta. Yleiskaavasta poikkeaminen edellyttää perusteluja, jotka on syytä pohtia yleiskaavan periaatteiden näkökulmasta ja yleiskaavan sisältövaatimusten kautta MRL:n tarkoittamalla tavalla. Yleiskaavasta poikkeamista ei voi pitää vähäisenä yksittäistenkään käyttötarkoitusmuutosten osalta silloin kun se johtaa alueen muiden vastaavien lomarakennuspaikojen käyttötarkoitusten muutoksiin, kuten Uudenkaupungin ranta-alueilla on laajasti tapahtumassa

??    Kaavanlaatijan vastine:?? ?? 

Vaikka ranta-asemakaavan pääasiallisena tarkoituksena on loma-asutuksen osoittaminen, voidaan ranta-asemakaavassa vähäisiltä osin lomarakentamisen lisäksi osoittaa myös vakituista asumista huomioiden MRL 73 §:n mukaiset vaatimukset esim. suunnitellun rakentamisen sopeutumisesta ympäristöön ja maisemaan sekä vesihuollon järjestämistä koskevat vaatimukset. Kuten vastineessa kaavaluonnoksessa on todettu, Uudenkaupungin yleiskaavassa ei ole pääsääntöisesti ratkaistu ympärivuotisen asumisen sijoittumista ranta-alueilla, jolloin voimassa olevan yleiskaavan ohjausvaikutus ranta-asemakaavassa ranta-alueelle osoitettavan vakituisen asumisen osalta on vähäinen. Kaupunki ei ole pääsääntöisesti myöntänyt myöskään poikkeamislupaa ranta-asemakaavan käyttötarkoituksesta, vaan Uudessakaupungissa vakiintunut käytäntö on ollut ratkaista ranta-asemakaava-alueella vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennusoikeudet ranta-asemakaavan muutoksella. Koska jokaisella maanomistajalla on oikeus ranta-asemakaavan laadintaan omistamillaan maa-alueilla maanomistajia koskevan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti ja näin ollen oikeus myös hakea rakennuspaikalle esimerkiksi käyttötarkoituksen muutosta ranta-asemakaavalla tai ranta-asemakaavan muutoksella, ei käsillä olevalla ranta-asemakaavan muutoksella ole alueen maanomistajia epätasa-arvoistavaa vaikutusta. Käsillä olevassa kaavamuutoksessa ei ole myöskään osoitettu vakituista asumista niin laajamittaisesti, että sillä olisi merkittävää alueen yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta.

Ranta-asemakaavan laadinnasta ja laatimisen kustannuksista vastaa pääosin yksityinen maanomistaja, jolloin ranta-asemakaava-alue muodostuu sen mukaisesti, kuinka moni alueen maanomistajista on halukas osallistumaan kaavoitukseen ja kaavan laadinnan kustannuksiin. Näin ollen ehdotus siitä, että käsillä olevan ranta-asemakaavan määräykset tulisi ulottaa koskemaan koko saarta edellyttäisi, että jokaisen saaressa sijaitsevan rakennuspaikan/kiinteistön omistajan tai haltijan tulisi osallistua myös ranta-asemakaavan laadinnan kustannuksiin maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutu-miseksi.

Kaupunki varmasti omalta osaltaan harkitsee ranta-alueiden yleiskaavoituksen tarpeellisuutta tulevaisuudessa laajemmin koko Uudenkaupungin ranta-alueilla.

Kaavamuutoksessa on osoitettu käyttötarkoituksen muutos kolmelle voimassa olevan ranta-asemakaavan lomarakennuspaikalle, ei osoitettu esimerkiksi lisää uusia rakennuspaikkoja. Ja kuten aiemmin on todettu, Uudenkaupungin yleiskaavassa ei ole pääsääntöisesti rat-kaistu ympärivuotisen asumisen sijoittumista ranta-alueilla, jolloin voimassa olevan yleiskaavan ohjausvaikutus ranta-asemakaavassa ranta-alueelle osoitettavan vakituisen asumisen osalta on vähäinen. Käsillä olevan kaavamuutoksen poikkeamista voimassa olevasta yleiskaavasta ei voida pitää myöskään sellaisena erityisenä poik-keamisena muihin Uudenkaupungin ranta-alueille laadittuihin ranta-asemakaavoihin verrattuna (joissa on osoitettu käyttötarkoituksen muutos loma-asumisesta vakituiseen asumiseen), että sillä voitaisiin arvioida olevan muita merkittävämpää vaikutusta yleiskaavan tavoitteiden tai sisältövaatimusten toteutumiseen.

Lisäksi on todettava, että loma-asunto on monelle nykypäivänä ns. kakkosasunto, jolta vaaditaan samanlaisia mukavuuksia, kuin ympärivuotiselta asunnolta ja etätyö mahdollistaa yhä useamman työntekijän työskentelyn kotoa käsin. On selvää, että loma-asunnoille on viime vuosina haettu yhä useammin käyttötarkoituksen muutosta vakituiseen asumiseen ja yhä useampi loma-asunto täyttää mm. vakituiselta asunnolta vaadittavat tekniset vaatimukset. On myös mainitsemisen arvoista, että Uudenkaupungin kaupungille, kuten muillekin Varsinais-Suomen saaristokunnille vakituisen asumisen lisääntymisellä voi parhaimmillaan olla positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämään sekä palveluihin, kun saaristoalueilla on asutusta myös kesäsesonkien ulkopuolella.

Kaupunkisuunnittelun kannanotto:

Kaupunkisuunnittelu on Ely-keskuksen kanssa samaa mieltä, että vakituisen asumisen paikat ranta-alueilla tulisi tutkia tarkemmin suurempina kokonaisuuksina. Kaupungin tahtotila on kuitenkin kirjattu rakennusjärjestykseen, ja kaupunki tiedostaa yhdyskuntarakenteen hajautumisesta mahdollisesti aiheutuvat kulut. Kaupunki haluaa mahdollistaa rannoille myös vakituista asumista. 

? ?      

Kaupunkisuunnittelu katsoo, että Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 4 on hyväksyttävissä.?

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan Iso-Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 4 ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______