Opetus- ja kasvatuslautakunta
Pöytäkirja 22.05.2024/Pykälä 35

Opetus- ja kasvatuslautakunta 22.05.2024 § 35  

2477/12.07.00.00/2024 

Valmistelija: Varhaiskasvatuksen johtaja Annina Kiiveri

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Varhaiskasvatuslain muutokset varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen ovat tulleet voimaan 1.8.2022. Lapsilla on jo ennen päivitystä ollut oikeus tukeen, mutta lakimuutoksen myötä myös valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin määriteltiin entistä tarkemmin kolmiportaisen tuen mallin mukaan tuen tasot ja muodot sekä se, miten tukea annetaan.

Tuen antaminen ja rakenteelliset tukitoimet:

Lakiin lisättiin 15a §, jossa säädetään lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisesta seuraavaa: Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tukimuodoista.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, on tukea annettava tehostettuna tukena lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tehostettu tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tukimuodoista.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi hänen toimintakykyään alentavasta oppimisen tai kehityksen tuen tarpeesta johtuen, on tukea annettava yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena. Erityinen tuki muodostuu useista tukimuodoista ja on jatkuvaa ja kokoaikaista.

Henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta tuen aikana säädetään Varhaiskasvatuslain 35 §:ssä seuraavaa: Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää suhdeluvut erikseen vähintään kolme vuotta täyttäneille ja alle kolmivuotiaille lapsille sekä suhdeluvut erikseen enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa oleville ja enemmän kuin viisi tuntia päivässä järjestettävässä varhaiskasvatuksessa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille.

Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai 15 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. (16.12.2021/1183)

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia.

Uudenkaupungin varhaiskasvatuksessa tuen antamista ja rakenteellisia tukitoimia suunnitellessa hyödynnetään tietoa lapselle annettavan tuen tason kertoimesta siten, että kyseiseen lapsiryhmään voidaan joko sijoittaa avustaja (pääsääntöisesti avustajan sijoittuminen ryhmään vähentää tuen kertoimien kertymää kolmella, eli erityisen tuen kertoimen verran) ja/tai lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää tuen kertoimien kertymän suhteessa, tarkoituksenmukaisuus huomioiden.

Varhaiskasvatuksen johtaja, päiväkodin johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja suunnittelevat tuen antamisen ja rakenteelliset tukitoimet siten, että lasten yksilölliset tuen tarpeet ja lapsiryhmän tilanne kokonaisuudessaan huomioidaan.

Uudenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelma toimii ohjaavana asiakirjana tuen järjestämisen kokonaisuuden osalta. Varhaiskasvatuksen johtaja päättää lapsen tuen tasosta, avustajien sijoittumisesta sekä lapsiryhmän pienentämisestä (Hallintosääntö 31§).

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti tuen tasot määrittyvät seuraavasti:

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuki on lyhytkestoista ja/tai intensiteetiltään matalampaa verrattuna tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsen yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi soveltuvia materiaaleja, välineitä, opetusohjelmia tai osa-aikaista erityisopettajan antamaa tukea. Kerroin on silloin 1-1,5 (määritellään tilannekohtaisesti).

Varhaiskasvatuksessa lapselle on annettava tukea yksilöllisesti ja yhteisöllisesti suunniteltuna tehostettuna tukena, kun yleinen tuki ei riitä. Tuki on intensiteetiltään voimakkaampaa ja yksilöllisempää kuin yleinen tuki. Tukea annetaan lyhytkestoisesti tai pidempään jatkuvana lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja se aloitetaan heti tuen tarpeen ilmettyä. Tehostettua tukea annetaan niin kauan kuin lapsi tarvitsee sitä. Lapsen tukea tehostetaan tuen suunnittelulla ja toteuttamistapojen lisäämisellä tai niitä vahvistamalla. Tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tuen muodoista. Oikea-aikaisesti annettu tehostettu tuki ennaltaehkäisee lapsen myöhempää tuen tarpeiden moninaistumista. Tehostetun tuen antamisesta tehdään varhaiskasvatuksen tai esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta hallintopäätös. Kerroin on silloin 2.

Varhaiskasvatuksessa lapselle on annettava tukea yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena, kun yleinen tuki tai tehostettu tuki ei riitä. Erityistä tukea voidaan antaa vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi toimintakykyä alentavasta lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Erityinen tuki on vahvin varhaiskasvatuksessa annettavan tuen taso. Lapsen tuen tarpeen vaatiessa tuki voidaan aloittaa suoraan erityisen tuen tasolla. Lapsella on oikeus saada erityistä tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Erityinen tuki muodostuu useista tuen muodoista ja tukipalveluista, ja on jatkuvaa ja kokoaikaista. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös. Kerroin on silloin 3.

Toimintaperiaatteiden kustannusvaikutus on huomioitu vuoden 2024 talousarviota laadittaessa, eikä arvioiden mukaan tulisi aiheuttamaan budjetin ylittymistä vuonna 2024. Laskelmat perustuvat arvioihin, sillä tukea tarvitsevien lasten määrää ei voi täsmällisesti etukäteen olla tiedossa. Kustannusvaikutukset huomioidaan vuoden 2025 talousarviovalmistelussa.

Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Arja Kitola

Päätösehdotus: Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää hyväksyä Uudenkaupungin erityisvarhaiskasvatuksen järjestämistä koskevat periaatteet selostusosan mukaisina

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______