Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.10.2024/Pykälä 263

Kaupunginhallitus 21.10.2024 § 263  

2764/02.03.01.00/2024 

Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Valtuustojen tulee kuntalain 111 §:n mukaisesti päättää kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosentit Verohallinnolle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Julkisen talouden tilanne on kääntynyt pahasti alijäämäiseksi, joka näkyy myös kuntien talouden haasteina.

Uudenkaupungin kaupungin talouden tasapainottamistarve on noin 4 milj. euroa, kun laskelmissa on huomioitu suunniteltu palvelurakenne, Wintterin nettovaikutus, sotepela kiinteistöjen yhtiöittämisvelvoite ja maltillinen palkankorotusvara. Pelkästään kiinteistöjen käyttöä ja palveluita tehostamalla tai karsimalla ei tasapainotusta pystytä tekemään vaan myös tulopohjaa täytyy vahvistaa. Aikaisempien vuosien päätöksissä on esimerkiksi Wintterin osalta sitouduttu vuosikymmeniksi kustannustasoon, jonka vuoksi myös tulopohjaa täytyy vahvistaa.

Tuloveroprosentti ilmoitetaan vuodesta 2024 alkaen prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella, kiinteistöveroprosentit prosentin sadasosan tarkkuudella.

Vuoden 2025 tuloveroprosentit

Nykyinen tuloveroprosentti 8,6 on lähellä saman kokoluokan kuntien (10 000 -20 000 as.) verotettavilla tuloilla laskettua painotettua keskiarvoa 8,69%. 0,1 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus on Uudessakaupungissa noin 350 000 euroa ja 0,3% yksikköä tuo lisätuloja reilut 1 milj. euroa.

Vertailu koko maahan

tuloveroprosentti: painotettu ka 7,46 - artitm. ka 8,67 - yleisin 8,9

Tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo lasketaan jakamalla yhteenlasketut kuntien tuloveroprosentit kuntien määrällä ja painotetussa koko maan verotettavat tulot jaetaan saaduilla verotuloilla. Suuret kaupungit laskevat tuloveroprosentin painotettua keskiarvoa, koska niiden tuloveroprosentti on yleensä alempi kuin pienten kuntien.

Kuva: Varsinais-Suomen kuntien veroprosentit 2024. Maakunnista Varsinais-Suomen keskimääräinen veroprosentti on Uudemaan jälkeen Suomen toiseksi alhaisin.

Vuoden 2025 kiinteistöveroprosentit

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin.

Yleisen kiinteistöveroprosentin osalta hallitus muutti 2023 maapohjan kiinteistöveroprosentin tuottoa merkittävästi eriyttämällä sen yleisestä kiinteistöveroprosentista ja nostamalla sen vaihteluvälin alarajaa 1.1.2024 alkaen 0,93:sta 1,30:aan. Vaihteluväli on 1,30-2,00%. Uudenkaupungin osalta käytössä on alaraja 1,3%.

Rakennusten osalta vaihteluväli on 0,93- 2,00%. Uudenkaupungin yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,03 ja sen nostaminen 1,13%:iin toisi tuottoa noin 200 000 euroa. Maan keskimääräinen % on 1,15.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41-1,00 %. 10 000-20 000 asukaan verrokkikunnissa vakituisen asunnon kiintistöveroprosentti on keskimääräin 0,53%. Uudenkaupungin nykyinen veroprosentti on 0,45% ja sen nostaminen esimerkiksi 0,50%:iin vahvistaisi verotulopohjaa noin 190 000 euroa.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on keskimäärin 1,19% verrokkikunnissa. Uudenkaupungin nykyinen prosentti on 1,12% ja sen nostaminen esimerkiksi 1,25%iin vahvistaisi verotulopohjaa noin 100 000 euroa. Vaihteluväli on 0,93-2,00%.

Kiinteistöveron verorasitus kohdistuu omaisuuten ja siksi ekonomistit näkevät kiinteistöverotuksen usein tehokkaampana ja vähemmän taloudellista toimintaa vääristävänä kuin tuloverotuksen. Kiinteistöveroa korottamalla tuloveroprosentin nostopaine jäisi vähäisemmäksi.

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta vaihteluväli on 2,00-6,00%. Näitä ei ole Uudessakaupungissa eriytetty.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä yleistä kiinteistöveroprosenttia alhaisemmaksi tai 0,00 prosentiksi.

Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille ja rakennelmille, jotka kuuluvat voimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Veroprosentti voi olla enintään 3,10.

Uudenkaupungin vuoden 2024 veroprosentit

tuloveroprosentti 8,60

yleinen kiinteistöveroprosentti

-          rakennukset 1,03

-          maapohja 1,30

vakituiset asuinrakennukset 0,45

muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,12

yleishyödyllisten yhteisöt 0,00

voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10

Vertailu koko maahan

tuloveroprosentti: painotettu ka 7,46 - artitm. ka 8,67 - yleisin 8,9

yleinen - rakennukset 1,15

vakituisen asuinrak. kiint.veropros. 0,51

muun kuin vakit. asuinrak. kiint.veropros. 1,22

Verotulokertymä 2024-2025

Vuoden 2024 verotulokertymäksi arvioidaan 40 miljoonaa euroa.

Vuonna 2025 kunnallisveron tuotto nousee arviolta miljoona euroa, mutta tässä on mukana veroperusteisiin liittyvä muutos - vaikka verotulot vahvistuvat yleisesti kuntien osalta (kun ansiotulovähennys korvaataan työtulovähennyksellä) huomioidaan tämä veroperustemuutos kuitenkin nettomääräisesti  valtionosuusmaksatusten yhteydessä. Suotuisan työllisyystilanteen myötä kunnallisveron tuotto kasvaa vuosittain muutamia prosentteja.

Yhteisöveroa on arvioitu kertyvän 2024 vuonna 6,2 miljoonaa auroa ja sen tuoton on arvioitu nousevan n. 6% vuodessa.

Kiinteistöveron osalta muutoksia on kuvattu edellä, tuotto kokonaisuudessaan on noin 6,1 milj. euroa vuonna 2024 ja tulevat vuodet on alla olevaan kuvaan lasketty nykyisillä veroprosenteilla ja arvioitu aurinkovoimapuiston vaikutus.

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto vahvistaa vuodelle 2025

1) tuloveroprosentiksi 8,60 ja

2) kiinteistöveroprosenteiksi:
- Yleinen kiinteistövero
   -rakennukset 1,13
   -maa-alueet 1,30
- Vakituinen asuinrakennus 0,50
- Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,25
- Yleishyödyllinen yhteisö 0,00
- Voimalaitokset 3,10

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen.

Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus:

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto vahvistaa vuodelle 2025

1) tuloveroprosentiksi 8,90 ja

2) kiinteistöveroprosenteiksi:

- Yleinen kiinteistövero

 -rakennukset 1,13

 -maa-alueet 1,30

- Vakituinen asuinrakennus 0,50

- Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,25

- Yleishyödyllinen yhteisö 0,00

- Voimalaitokset 3,10

Keskustelun aikana Laura Kontu teki seuraavan vastaesityksen:

"Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto vahvistaa vuodelle 2025

1) tuloveroprosentiksi 8,60 ja

2) kiinteistöveroprosenteiksi:

- Yleinen kiinteistövero

 -rakennukset 1,13

 -maa-alueet 1,30

- Vakituinen asuinrakennus 0,50

- Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,25

- Yleishyödyllinen yhteisö 0,00

- Voimalaitokset 3,10."

Johanna Jääskeläinen kannatti Laura Kontun vastaesitystä.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys.

Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Laura Kontun ehdotusta äänestivät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä. Äänestysluettelo liitteenä.

Äänin 6-4 Laura Kontun esitys tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa vuodelle 2025

1) tuloveroprosentiksi 8,60 ja

2) kiinteistöveroprosenteiksi:
- Yleinen kiinteistövero
-rakennukset 1,13
-maa-alueet 1,30
- Vakituinen asuinrakennus 0,50
- Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,25
- Yleishyödyllinen yhteisö 0,00
- Voimalaitokset 3,10

Merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana pidettiin kaksi neuvottelutaukoa klo 20.38-20.55 sekä 21.01-21.14 ja Jari Valkonen ja Jaana Reijonsaari-Korsman poistuivat jälkimmäisen neuvottelutauon aikana klo 21.11.

______