Vanhusneuvosto
Pöytäkirja 10.03.2026/Pykälä 3

Vanhusneuvosto 10.03.2026 § 3  

4092/00.02.05/2026 

Kaupungin Suunnitteluinsinööri Henriikka Lohtaja kertoo jalkakäytävien kunnossapitoon liittyvää lainsäädäntöä ja siitä aiheutuvia velvoitteita kadunpitäjälle ja kiinteistönomistajalle. 

Suunnitteluinsinööri Henriikka Lohtaja kertoi jalkakäytävien kunnossapitoon liittyvästä lainsäädännöstä sekä siitä aiheutuvista velvoitteista kadunpitäjälle ja kiinteistönomistajalle.

Puheenjohtaja alusti asiaa toteamalla, että väestön ikääntyessä on tärkeää pohtia, miten jalkakäytävien kunnossapidosta huolehditaan ja miten vastuuta voidaan jakaa kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken.

Aluksi käytiin läpi Vammaisneuvoston ja Vanhusneuvoston yhteiskokouksessa käytyä keskustelu (ks. pöytäkirja Vammaisneuvosto 28.1.2026), jonka jälkeen Henriikka Lohtaja esitteli lainsäädäntöä ja tarkensi, mitkä kunnossapitotehtävät kuuluvat kiinteistönomistajalle ja mitkä kunnalle. Keskustelussa todettiin, että kiinteistönomistajille kuuluu lainsäädännön mukaan yllättävänkin paljon vastuuta.

Lainsäädännöstä kävimme enimmäkseen läpi kohtaa 4§ ja jonkin verran kohtaa 8§

4 § (15.7.2005/547)

Kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin, jollei 8 §:stä muuta johdu, pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä.

Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta.

Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman jalankulku- ja pyörätien kunnossapito kuuluu kunnalle sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään.

Kunta voi päättää kävelykadun, pihakadun ja muun erityistä liikennetarvetta palvelevan kadun kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta toisin kuin 1 momentissa säädetään. Tontinomistajalle näin määrättävä kunnossapitovelvollisuus ei kuitenkaan saa olla olennaisesti raskaampi kuin tontinomistajalle muutoin tämän lain mukaan kuuluva kunnossapitovelvollisuus.
Linkki lakiin:https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1978/669#chp_2__sec_3__subsec_1

Liitteenä on myös Kadut kuntoon-opas, jossa on selkeästi näytetty kunnossa- ja puhtaanapito vastuut taulukon muodossa.

Keskustelussa nousi esiin myös jalkakäytäville ja kävelylle määritellyt tavoiteverkot, joiden reitit pyritään kunnossapitämään erityisen hyvin.

Henriikka Lohtajan kanssa käytiin läpi myös mahdollisia konkreettisia parannusehdotuksia, joita hän vie tekniselle toimelle tarkasteltavaksi. Erityisesti todettiin, että kaupungin ruutukaava-alueella väestö ikääntyy, minkä vuoksi jalkakäytävien kunnossapidon priorisointia tulee tarkastella huolellisesti. Tärkeimmät ja vilkkaimmin käytetyt kohteet tulisi tunnistaa ja asettaa etusijalle.

Huomion arvoinen asia on vielä, että kaupunki on hoitanut itse kiinteistöjen kadunhoitovelvoitteen ainakin 2000-luvun alussa, ja velottanut sitten kustannukset kiinteistöiltä. Käytäntö loppui ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin paikkeilla.

Henriikka Lohtaja käy esiin nousseet asiat vielä läpi Vammaisneuvoston kanssa. Heidän näkemyksensä, kommenttinsa ja ehdotuksensa huomioidaan, minkä jälkeen hän kokoaa asiasta kirjallisen esityksen.

Keskustelussa tuotiin esiin seuraavia näkökulmia:

• Koettiin, että kunnossapitovastuu jakautuu kiinteistönomistajien välillä osin epätasaisesti.
• Epätasaisuutta syntyy mm. katualueen puustoisuudesta, jalkakäytävien rakenteellisista ongelmista, sijainnista, istutuskaistoista ja omistussuhteista (perikunnat, asumattomat rakennukset).Pitkä katuosuus on suojelluissa puutalokortteleissa usein yhden kiinteistönomistajan harteilla, kun taas vastaavilla kerrostaloilla kustannusten jakajia on samanpituisella alueella jopa kymmeniä.Yksittäisille kiinteistönomistajille kunnossapito voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, erityisesti silloin kun työ joudutaan ulkoistamaan. Ikääntyvän väestön vuoksi tämä on monissa tapauksissa välttämätöntä.

• Vanha ruutukaava-alue Vakka-Suomen kadusta länteen   Pohjoistullikadulle ja etelä-pohjoissuunnassa  Kaupunginlahdesta Wintteriin on jalankulun kannalta merkittävä. Tämän alueen sisällä on jalankulkureittejä joiden kunto on erityisen tärkeää. Alueella asuu myös runsaasti iäkkäitä ihmisiä.

Päätösehdotus:

Päätös:

______