RSS
Haku
RSS-linkki
Kokousasiat:https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Hae kokousasioista
Ympäristö- ja lupalautakunta
Pöytäkirja 22.09.2026/Pykälä 78
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Lausunto / Kalannin aurinkopuiston vesitalouslupahakemus, Uusikaupunki
YMPLL 22.09.2026 § 78
4484/11.03.00/2026
Valmistelija: Ympäristönsuojelupäällikkö Susanna Lehmus
etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi
Lupa- ja valvontavirasto pyytää Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Kalannin aurinkopuiston vesitalouslupahakemuksesta viimeistään 25.09.2026. Helen Aurinkopuisto Kalanti Oy:n lupahakemus on julkisesti nähtävillä 19.08. – 25.09.2026. Vesilain mukaista lupaa haetaan Kalannin aurinkopuiston rakentamisen yhteydessä tehdyille ojituksille sekä suunnitellulle vesienhallinnalle alueella. Vesitalouslupahakemuksen asiakirjat ovat oheismateriaalina.
Hakemuksessa on kuvattu hanketta seuraavalla tavalla. Uudenkaupungin Kalannissa sijaitseva hankealue on kooltaan noin 200 hehtaaria, ja se jakautuu 12 erilliseen paneelialueeseen. Alueelle on pystytetty noin 362 000 aurinkopaneelia, jotka on ankkuroitu maahan perustuspaaluilla toimiville telineille maaston muokkaamisen minimoimiseksi. Kaikki paneeli- ja muuntamoalueet aidataan turvallisuussyistä. Alueen metsät hakattiin keväällä ja kesällä 2023. Valtaosa paneeleista pystytettiin syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Tällä hetkellä alueella tehdään toiminnallisuustarkasteluja, ja varsinaisen sähköntuotannon on määrä alkaa vuoden 2026 aikana. Puisto sijaitsee noin 7 kilometriä Uudenkaupungin keskustaajamasta itään ja noin kilometrin päässä Kalannin keskustaajamasta koilliseen ja kaakkoon.
Hankealue on rakennettu pääosin aiemmin metsätalouskäytössä olleelle maalle sekä osittain pellolle. Alueen ympärillä on pääasiassa metsää. Vuonna 2021 tehdyn luontoselvityksen ja avoimien aineistojen mukaan alueella ei ole todettu luonnonsuojelullisesti huomioitavia kohteita, metsä- tai vesilain mukaisia erittäin tärkeitä elinympäristöjä eikä uhanalaisia luontotyyppejä.
Puuston ja kantojen poisto sekä maanmuokkaus altistivat pintamaan eroosiolle. Eroosion hillitsemiseksi kasvillisuuden on annettu levitä alueelle luonnollisen siemenpankin kautta, ja kasvittuminen on jo alkanut. Kasvillisuutta, kuten heinää ja pajukkoa, niitetään säännöllisesti kulkureittien pitämiseksi auki ja varjostuksen estämiseksi. Leikattu aines jätetään maahan. Tuotantoalueiden väliin on jätetty viherkäytäviä, jotka mahdollistavat ihmisten ja eläinten liikkumisen alueen läpi.
Rakentamisen myötä alueelta muodostuvat hulevesimäärät ovat kasvaneet. Vaikka sisäpuolisia ojia on kunnostettu ja perattu noin 16 kilometrin matkalta (noin 0,6 m syviä metsäojia), vesi ei ole päässyt purkautumaan tehokkaasti. Syynä ovat paneelialueita ympäröivät huoltotiet ja puutteelliset rumpujärjestelyt, jotka ovat viivyttäneet ja padonneet vettä paneelialueilla. Hankealueen laskuojat purkavat vetensä Sirppujokeen. Alueen laskuojissa, kuten Umpurinojassa ja Harikkalanojassa, on havaittu paikallisia tulva- ja kuivatusongelmia jo ennen aurinkovoimalan rakentamista.
Tässä vesilain mukaisessa hakemussuunnitelmassa esitetään teknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan, ettei hankealueelta purkautuvan veden määrä ylitä entistä tasoa, eivätkä korjatut rumpujärjestelyt pahenna laskuojien tilannetta. Hakemuksessa esitetään seuraavia toimenpiteitä: padottavat ja puutteelliset ojarummut uusitaan ja laitetaan kuntoon kuivatusongelmien helpottamiseksi. Alueelle toteutetaan virtaamansäätörakenteita, pumppaamoita ja viivytysaltaita. Pumppaamot mitoitetaan siten, että ne viivyttävät osaltaan virtaamapiikkejä hankealueella. Kaikkien rakenteiden yhteisvaikutuksena alapuoliseen vesistöön kohdistuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenee. Virtausnopeuden hidastuessa kiintoaines ja siihen sitoutunut fosfori laskeutuu viivytysaltaisiin. Virtaamansäätö vähentää ojien eroosiota ja estää uuden kiintoaineen muodostumista.
Ojien perkauksesta muodostuneet noin 4 000...5 600 m³ kaivumassat on sijoitettu ja maisemoitu hankealueen maaston tasauksiin siten, ettei kiintoainesta pääse valumaan vesistöihin. Suunnittelussa on otettu huomioon olemassa olevat ojitusyhteisöt sekä perkaushankkeiden mitoitusvesimäärät. Mikäli muut maanomistajat käynnistävät alueella peruskuivatushankkeita, hakija sitoutuu osallistumaan niihin yhtenä hyödynsaajana.
Hakemussuunnitelman liitteenä esitetään laskuojiin suunniteltujen toimenpiteiden maanomistajien viralliset suostumukset. Itse vesienhallintatoimenpiteet toteutetaan jo aiemmin tehtyjen vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Laskuojien osalta ei esitetä maanomistajien lupaa vesien johtamiseen. Tämä johtuu siitä, että suunnitelluilla teknisillä toimenpiteillä (kuten pumppaamoilla ja viivytysaltailla) varmistetaan, ettei laskuojien vesimäärä lisäänny hankkeen vuoksi.
Laskuojat johtavat Sirppujokeen, jonka ekologinen tila on nykyisellään välttävä ja fysikaalis-kemiallinen tila huono suurten typpipitoisuuksien vuoksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus on linjannut, ettei hanke saa aiheuttaa lisääntyvää typpikuormitusta tai hapettumista jokeen. Koska jo tehdyn rakentamisen kuormitusta on vaikea todentaa jälkikäteen, käynnistetään vesistötarkkailu jo lupakäsittelyn aikana.
Hankealueen ympäristössä sijaitsee vesitaloudeltaan herkkiä kohteita, kuten osayleiskaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi (luo-alueiksi) merkityt Rahkajärvi ja Umpurinjärvi. Rahkajärven pohjoisosa kuuluu myös Lehtirannan luonnonsuojelualueeseen. Alueiden lintulajit ja luhdat ovat täysin riippuvaisia veden laadusta ja oikeasta vesitasosta. Hakemussuunnitelmassa esitetään, miten suunnitelluilla vesienhallintatoimilla estetään näille kohteille aiheutuvat määrälliset tai laadulliset haitat.
Hakija katsoo, että hankkeen toteutumiselle on olemassa oikeudelliset edellytykset, koska:
- Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa eikä turvallisuutta.
- Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa eikä vesiluonnossa.
- Hanke ei estä Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden saavuttamista.
- Hanke ei huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
- Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta vahinkoa yleiselle edulle eikä haittaa yksityisille kiinteistöille tai niiden asukkaille.
- Hanke ei estä maankäytön suunnittelua tai kaavoitusta, eikä ole ristiriidassa alueen kaavamerkintöjen kanssa.
- Hakija ei lisää hankealueita ympäröivien uomien vesimäärää ja on sopinut pienimuotoisista laskuojien toimenpiteistä maanomistajien kanssa. Hankealueen maa-alueille on tehty pitkät vuokrasopimukset ja valumavesien hallintarakenteet toteutetaan vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti.
- Toimenpiteillä saavutettavat hyödyt ovat suuremmat verrattuna niiden aiheuttamiin vahinkoihin ja haittoihin.
Esittelijä: Ympäristönsuojelupäällikkö Susanna Lehmus
Päätösehdotus:
Ympäristö- ja lupalautakunta lausuu hakemuksesta seuraavaa:
Ympäristö- ja lupalautakunta toteaa, että hakemuksessa esitetyt tekniset ratkaisut ovat välttämättömiä alueen rakentamisesta aiheutuneiden hulevesihaittojen korjaamiseksi.
Vesienhallintaratkaisut on toteutettava siten, etteivät ne muuta hankealueen ympäristössä sijaitsevien vesitaloudeltaan herkkien kohteiden, kuten Rahkajärven ja Umpurinjärven (luo-alueet) sekä Lehtirannan luonnonsuojelualueen, luonnollisia vedenpinnan tasoja tai vedenlaatua. Alueiden linnuston ja luhtatyyppien elinympäristöjä ei saa vaarantaa.
Rakenteiden suunnittelussa tulee varmistaa, että toteutettavilla vesienhallintaratkaisuilla pystytään estämään haitat alapuolisten maanomistajien mailla. Ympäristönsuojeluun tulleen yhteydenoton mukaan kentän rakentaminen on lisännyt vesimääriä, mikä on aiheuttanut haittaa alajuoksulla. Ympäristönsuojeluviranomainen pitää paikallisasiantuntemuksen hyödyntämistä tärkeänä; paikallisten maanomistajien havainnot vesitilanteen muutoksista ja niiden vaikutuksista otetaan huomioon, ja riittäviin toimenpiteisiin ryhdytään haittojen ehkäisemiseksi.
Liitteenä olevassa esityksessä tarkkailuohjelmaksi on tarkkailupisteitä esitetty kattavasti. Tarkkailuohjelmassa on esitetty, että: ”Näytteenottoa tehdään vesilupahakemuksessa esitettyjen vesienkäsittelyrakenteiden ja ojitusten rakentamisen ajan sekä neljä vuotta niiden valmistumisen jälkeen. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuosittain. Näytteenotto voidaan lopettaa valvovan viranomaisen päätöksellä aikaisemmin, mikäli hankealueen ja vertailu-uomien vedenlaatu vastaavat toisiaan.”
Koska vastaanottavan Sirppujoen tila on välttävä / huono, hanke ei saa aiheuttaa siihen lisääntyvää typpi- tai hapetuskuormitusta. Mikäli tarkkailussa havaitaan viitteitä kuormituksen kasvusta, hakija on velvollinen tehostamaan valumavesien käsittelyä välittömästi. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että näytteenottoa tulisi jatkaa neljän vuoden sijaan siihen saakka, kunnes valvova viranomainen päättää, että vedenlaadun seuranta voidaan lopettaa.
Raportoinnista on hakemuksessa kirjattu, että tarkkailun tulokset raportoidaan Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle tai sen määräämälle viranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan vesientarkkailuraportit tulee toimittaa tiedoksi jokaisen näytteenoton jälkeen, minkä lisäksi viranomaiselle on toimitettava vuosittainen yhteenveto tuloksista.
Päätös:
Ympäristö- ja lupalautakunta päätti yksimielisesti antaa hakemuksesta edellä esitetyn lausunnon.
______
| Edellinen asia | Seuraava asia |