Dynasty tietopalvelu
Uudenkaupungin kaupunki RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.11.2026/Pykälä 235



Kokousasian teksti

    

 

 

 

Vuoden 2027 talousarvio ja vuosien 2027 - 2029 taloussuunnitelma

 

Kaupunginhallitus 09.11.2026 § 226 

 

 

Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

 

Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään kuntalain 110 §:

 

  • Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
  • Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
  • Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

 

Yleisesti kuntataloudesta

 

Kuntatalouden näkymät ovat edelleen haastavat. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2026 julkaiseman kuntatalousohjelman mukaan kuntatalouden tilanteen ennakoidaan heikkenevän vuonna 2027, vaikka yleisen taloustilanteen vähittäinen elpyminen tukee kuntien tulokehitystä. Kuntatalouden arvioidaan vahvistuvan vuosikymmenen loppua kohden, mutta kuntien väliset erot taloudellisessa tilanteessa ja kehitysnäkymissä ovat huomattavia.

 

Kuntien menokehitystä rasittavat erityisesti henkilöstökustannusten kasvu, edelleen korkeana pysyvä työttömyys sekä mittavat investointitarpeet. Vuoden 2025 alussa kunnille siirtynyt työvoimapalvelujen järjestämisvastuu ja laajentunut työttömyysetuuksien rahoitusvastuu ovat lisänneet kuntatalouden suhdanneherkkyyttä. Pitkittynyt työttömyys kasvattaa kuntien kustannuksia tilanteessa, jossa heikko työllisyyskehitys samanaikaisesti rajoittaa verotulojen kasvua.

 

Kuntien verotulojen kehityksen ennakoidaan olevan lähivuosina kohtuullista, mutta tulopohjan kehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta. Väestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat kuntien verotulopohjaan, valtionosuuksiin ja palvelutarpeisiin. Erityisesti väestöltään vähenevissä kunnissa lasten ja nuorten ikäluokkien pienentyminen heikentää valtionosuusrahoituksen kehitystä, vaikka palveluverkkoon ja kiinteistöihin liittyvät kustannukset eivät vähene samassa suhteessa.

 

Valtion vuoden 2027 talousarvioesityksessä kuntien valtionapuihin osoitetaan noin 5,8 miljardia euroa, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2026. Hallituksen päätösten vaikutus kuntatalouteen heikkenee vuonna 2027 edellisvuoteen verrattuna. Valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset sekä kuntien kustannusten nousu ylläpitävät kuntatalouden sopeuttamistarvetta.

 

Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino sekä kuntien investointitarpeet edellyttävät edelleen pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja rakenteellisia ratkaisuja. Talouden tasapainottamisen tarve korostuu erityisesti kunnissa, joissa väestökehitys heikentää tulopohjaa ja palveluverkon sopeuttaminen muuttuvaan palvelutarpeeseen on hidasta.

 

Uudenkaupungin toimintaympäristö

 

Uudenkaupungin työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosien hyvän kehityksen jälkeen. Valmet Automotiven tuotannon supistuminen, irtisanomiset ja lomautukset ovat kasvattaneet työttömyyttä ja lisänneet epävarmuutta kaupungin elinkeinoelämän näkymistä. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on ollut vahva ja kaupunki on monilla mittareilla elinvoimainen, mutta riippuvuus autoteollisuudesta on osoittautunut merkittäväksi riskiksi.

 

Syyskuun 2026 lopussa Uudessakaupungissa oli 859 työtöntä työnhakijaa (703 syyskuussa 2025). Työttömien osuus työvoimasta oli 13,0% (10,6 % syyskuussa 2025). Varsinais-Suomen keskimääräinen työttömyysaste oli 11,2 % (10,9 % syyskuussa 2025). Työttömyyden kasvu lisää kaupungin työttömyysetuuksien rahoituskustannuksia ja heikentää osaltaan kunnallisverotulojen kehitystä.

 

Kaupungin yhteisöverotulojen arvioidaan palautuvan pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle tai jopa hieman sen alapuolelle. Vuosien 2021–2022 poikkeuksellisen hyvät yritystulokset kasvattivat kaupungin yhteisöverotilityksiä merkittävästi vuosina 2023–2024. Verohallinnon vuoden 2025 verotusta koskevien ennakkotietojen perusteella yhteisöverotulojen ennakoidaan jäävän aiempaa selvästi alhaisemmalle tasolle 3 milj. euroon. Verotulojen väheneminen huomioidaan kuitenkin osittain valtionosuuksien verotuloihin perustuvassa tasauksessa.

 

Kaupungin kuluvan vuoden alijäämäennuste on kasvanut noin kolmeen miljoonaan euroon erityisesti verotulojen heikentymisen vuoksi. Talouden sopeuttamistoimia on valmisteltu ja toteutettu vuoden aikana, mutta niiden vaikutukset eivät riitä kattamaan tulorahoituksen eri erien heikkenemistä. Talouden tasapainottamiseksi esitetään myös Uudenkaupungin Satama Oy osingonjaon palauttamista 300 000 euroon, mikä vastaa noin puolta aiemmasta osinkotasosta. Osingon määrässä on huomioitu satamayhtiön käyttötalouden alijäämäisyys. Kaupungilla on kuitenkin yhtiöön sitoutuneena noin 20 miljoonaa euroa pääomaa, ja yhtiö on velaton. Osingonjaolla kaupunki saa sitoutuneelle pääomalleen kohtuullista tuottoa.

 

 

Uusi strategia ja talouden sopeuttamistarve

 

Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet perustuvat kesäkuussa 2026 hyväksyttyyn Uudenkaupungin kaupunkistrategiaan 2040. Strategian kolme päämäärää ovat

ELOA – alueemme parhaat toiminta- ja kasvuedellytykset yrityksille, ILOA – turvallinen ja sujuva arki meren äärellä sekä

ÄLYÄ – tasapainoinen talous ja jatkuva uudistuminen.

 

Uudessa strategiassa korostuvat talouden tasapainottaminen ja toiminnan uudistaminen. Strategian mukaiset tavoitteet ja talousarvion perusteet on esitetty tarkemmin talousarviokirjassa.

 

Kaupungin talouden tasapainon keskeinen mittari on vuosikate, jonka tulisi pitkällä aikavälillä kattaa vähintään poistot ja investointien rahoittamiseksi myös investoinnit. Uudenkaupungin vuosikate riitti vielä vuonna 2024 kattamaan poistot, mutta ei investointeja. Vuonna 2025 vuosikatetta heikensivät muun muassa Wintteriin liittyneet kertaluonteiset kustannukset. Vuoden 2026 talousarviossa vuosikatteen arvioitiin vahvistuvan, mutta noin yhdeksään miljoonaan euroon noussut poistotaso (ml. vesiliikelaitokset) johti 1,3 miljoonan euron alijäämään. Kuluvan vuoden alijäämäennuste on sittemmin heikentynyt noin kolmeen miljoonaan euroon erityisesti verotulojen vähenemisen vuoksi.

 

Kaupungin talouden keskeinen haaste on tulorahoituksen riittämättömyys kasvaneeseen poistotasoon ja investointitarpeisiin nähden. Wintterin valmistuminen on nostanut pysyviä pääomakustannuksia, ja kaupungin laina- ja vuokravastuut ovat poikkeuksellisen korkeat, vuoden 2025 lopussa noin 9 250 euroa asukasta kohden.

 

Uuden strategian mukaisesti kaupungin organisaation ja palveluverkon tulee vastata kaupungin kokoa, taloudellista kantokykyä sekä palvelujen käyttöä ja tarpeita. Talouden tasapainottaminen edellyttää yksittäisten säästöjen sijaan rakenteellisia uudistuksia ja niiden määrätietoista toimeenpanoa. Mitä pidempään ratkaisuja lykätään, sitä kapeammaksi käy kaupungin taloudellinen liikkumavara ja mahdollisuus ohjata itse tulevaisuuttaan.

 

Ennen palveluverkon ja palvelujen laajuuden kokonaisarviointia tulee pidättäytyä uusista pysyvistä henkilöstöresursoinneista, joihin ei ole lakisääteistä velvoitetta. Palvelujen laajuutta, kustannuksia ja järjestämistapoja sekä organisaation päällekkäisyyksiä on arvioitava kriittisesti. Tehokkuutta tulee hakea muun muassa kuntayhteistyöstä, ostopalveluista, kolmannen sektorin yhteistyöstä sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksista.

 

Kaupungin taloudellinen kantokyky asettaa rajat myös tarpeellisille ja kuntalaisten arvostamille palveluille. Nykyistä palvelutasoa ei voida kaikilta osin ylläpitää, jos sen rahoittaminen edellyttää jatkuvaa alijäämää ja velkaantumista. Talousarvion ja suunnitelmavuosien merkittävät alijäämät edellyttävät rakenteellisia uudistuksia.

 

Investoinnit ja kaupungin taloudellinen tilanne

 

 Uusikaupunki on viime vuosina investoinut merkittävästi tulevaisuuteensa, palveluihinsa ja elinvoimaansa. Suurten investointien jälkeen kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää kuitenkin investointitarpeiden aiempaa kriittisempää arviointia ja velkaantumisen hillintää.

 

 Kaupungin lainamäärän arvioidaan nousevan suunnitelmakaudella yli 90 miljoonaan euroon, minkä lisäksi tulevat yli 50 milj. euron vuokra- ja leasingvastuut. Korkea velkaantuminen ja indekseihin sidotut vastuut lisäävät kaupungin rahoitusriskejä ja sitovat taloudellista liikkumavaraa. Myös investoinneista aiheutuva poistotaso on kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden korkea. Talouden merkittävät alijäämät edellyttävät siksi myös investointimenojen hillintää.

 

 Tekninen lautakunta on talousarviovalmistelussa arvioinut investointien välttämättömyyttä kriittisesti ja karsinut investointiesityksiä merkittävästi. Lautakunta on myös perustellusti edellyttänyt palveluverkon kokonaisarviointia ennen eräitä investointipäätöksiä. Valmistelussa on lisäksi haettu taloudellisesti toteuttamiskelpoisempia ratkaisuja muun muassa Mörneen ja Kalannin kohteisiin.

 

 Karsinnasta huolimatta investointeja esitetään suunnitelmakaudelle noin 15,4 milj. euroa, minkä lisäksi tulevat vesiliikelaitosten investoinnit 11,3 milj. euroa. Jatkossa investoinnit on asetettava entistä tarkemmin tärkeysjärjestykseen kaupungin taloudellisen kantokyvyn, palveluverkon kokonaisuuden ja pitkän aikavälin käyttötalousvaikutusten perusteella.

 

Käyttötalous ja talousarvion keskeiset luvut

 

 Kaupungin talouden sopeuttaminen käynnistettiin syksyllä 2023, ja työtä on jatkettu vuosina 2024–2026. Ilmeisimpiä säästökohteita on jo tunnistettu, mutta toimenpiteiden kokonaisvaikutus on jäänyt riittämättömäksi. Talouden tasapainottaminen edellyttää nyt palveluverkon, palvelujen laajuuden ja järjestämistapojen sekä mahdollisesti myös organisaatiorakenteen uudistamista. Kertaluonteiset säästöt tai tulot eivät poista pysyvää sopeutustarvetta.

 

 Vuoden 2027 talousarviossa kaupungin verotuloiksi arvioidaan 40,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 alkuperäisessä talousarviossa. Vuoden 2025 toteutuneisiin verotuloihin nähden kasvua on kuitenkin noin 1,7 miljoonaa euroa. Erityisesti yhteisöverotulojen kehitykseen liittyy epävarmuutta. Valtionosuuksiksi arvioidaan 6,75 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2026 talousarviossa.

 

 Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat vuonna 2027 noin 59,8 miljoonaa euroa, mikä on 1,3 % vähemmän kuin vuoden 2026 muutetussa talousarviossa. Henkilöstökulut kasvavat noin 0,4 miljoonaa euroa eli 1,3 %. Toimintatuotot puolestaan vähenevät noin 3,3 miljoonaa euroa, mihin vaikuttaa erityisesti vuokratuottojen väheneminen. Toimintakate heikkenee edellisvuoden talousarvioon nähden noin 2,5 miljoonaa euroa.

 

 Vuoden 2027 vuosikatteeksi arvioidaan 5,2 miljoonaa euroa, kun poistot ovat noin 8,6 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu 2,7 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan alijäämä kasvaa noin 3,9 miljoonaan euroon vuonna 2028 ja 4,4 miljoonaan euroon vuonna 2029. Taloussuunnitelmavuosien alijäämä kaupunki ilman liikelaitoksia on 2028: 3,2 milj. euroa ja 2029: 3,4 milj. euroa.   Samalla vuosikate heikkenee edelleen, eikä tulorahoitus riitä kattamaan poistoja saati investointeja.

 

 Talousarvio ja suunnitelmavuodet osoittavat, ettei kaupungin talous ole tasapainottumassa nykyisillä toimenpiteillä. Talouden sopeuttaminen edellyttää kaikkien palvelualueiden osallistumista sekä rakenteellisia ratkaisuja, joilla menoja voidaan vähentää pysyvästi. Päätösten lykkääminen kasvattaa tulevien vuosien sopeuttamistarvetta ja kaventaa kaupungin taloudellista liikkumavaraa.

 

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

 

Päätösehdotus:

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy

- liitteenä olevan Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029

- talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja

- kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle 2027–2029

- osinkojen tuloutuksena 300 000 euroa Uudenkaupungin Satamalta

 

Päätös:

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jatkaa talousarvion käsittelyä seuraavassa kokouksessa.

Merkittiin pöytäkirjaan seuraavat läsnäolot:

  • opetustoimenjohtaja Arja Kitola klo 15:05-16:23
  • henkilöstöjohtaja Maaru Seikola klo 17:01-18:28
  • elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen klo 18:28-18:46
  • tekninen johtaja Jari Nikkari klo 18:46-19:17
  • hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso klo 19:17-20:05
  • kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén klo 20:05- 20:31
  • Veli-Matti Virtanen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 17:22
  • Mauri Haapasalo saapui kokoukseen klo 17:22

 

______

 

 

 

Kaupunginhallitus 16.11.2026 § 235  

4356/02.02.00/2026 

 

Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

 

Tarkistukset edelliseen talousarviokirjaan

 

Säästötoimenpiteinä tekninen palvelukeskus karsii ylläpitokorjauksista yhteensä 100 000 euroa mm. Merimiehenkodin julkisivun saneerauksesta (40 000 eur). Budjetoimatta oli kuitenkin jäänyt Wintterin kiinteistövero 200 000 euroa. Lisäksi tuloihin lisättiin elinkeinopalveluiden saamaa hankerahaa (EGR) 100 000 euroa. Yhteensä laskettuna edelliset eivät muuta TA 2027 vuoden tulosta nettovaikutusten ollessa nolla, mutta taloussuunnitelmavuosiin tulee tulosvaikutusta lisäkuluina 100 000 euroa.

 

Taloussuunnitelmavuosille on tarkistettu ylöspäin valtionosuuksia     1 milj. euroa vuodelle 2028 ja 1,5 milj. euroa vuodelle 2029. Nosto perustuu heikentyneeseen verotulojen kehityksen ja sitä kautta kaupungin kasvaneeseen osuuteen verotulojen tasauksesta. Muutos vähentää vastaavasti taloussuunnitelmavuosien alijäämää vuonna 2028 3,9 milj. eurosta 3,0 milj. eurooon ja 2029 vuonna 4,4 milj. eurosta 3,0 milj. euroon.   

 

Taloussuunnitelmavuosien verotulo- ja valtionosuusennusteisiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Erityisesti valtionosuuksien kehitykseen vaikuttavat tulevan hallituskauden mahdolliset valtionosuusjärjestelmän uudistukset sekä valtiontalouden sopeuttamistoimet. Valtionosuuksien ennakoitu kasvu perustuu osaltaan kaupungin verotulokehityksen heikkenemiseen, eikä sitä siten voida pitää osoituksena kaupungin talouden rakenteellisesta vahvistumisesta.

 

Talouden sopeuttaminen

 

Kaupungin talousarvio vuodelle 2027 ja taloussuunnitelma vuosille 2028–2029 osoittavat, ettei kaupungin talous ole tasapainottumassa nykyisillä toimenpiteillä. Talouden tasapainottaminen edellyttää sopeuttamistoimien jatkamista ja rakenteellisia uudistuksia. Valmistelua jatketaan kaikilla palvelualueilla. Tarkastelu kattaa palveluverkon, palvelujen laajuuden ja järjestämistavat sekä organisaatiorakenteen.

 

Sopeuttamisen tavoitteeksi asetetaan noin 3 miljoonan euron pysyvä vuotuinen talousvaikutus, joka saavutetaan porrastetusti taloussuunnitelmakaudella 2027–2029. Tavoitteena on, että osa vaikutuksista toteutuu jo vuonna 2027. Toimenpidekokonaisuus valmistellaan 31.3.2027 mennessä ja tuodaan tämän jälkeen toimivaltaisten toimielinten päätettäväksi.

 

Sopeuttamistoimilla voi olla henkilöstövaikutuksia, minkä vuoksi kaupunki varautuu käynnistämään tarvittavat yhteistoimintaneuvottelut viimeistään alkuvuodesta 2027. Mahdolliset henkilöstöön vaikuttavat ratkaisut valmistellaan yhteistoimintalainsäädännön mukaisesti ennen niitä koskevaa päätöksentekoa.

 

 

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

 

Päätösehdotus:

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy

- liitteenä olevan Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029

- talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja

- kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle 2027–2029

- osinkojen tuloutuksena 300 000 euroa Uudenkaupungin Satamalta

 

Kokouskäsittely: Päätettiin ensin yksimielisesti käsitellä päätösesitys, että osinkojen tuloutuksena Uudenkaupungin Satama tulouttaa 300 000 euroa.

 

Reko Wallenius esitti Janne Sjölundin kannattamana, että kaupunki jättää tulouttamatta suunnitellun 300 000 euroa Uudenkaupungin Satamalta. Lisäksi täsmennetään Uudenkaupungin Satama Oy:n tulostavoitetta seuraavasti: Satama laatii 31.3.2027 mennessä konkreettisen toimenpideohjelman liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi, kustannusrakenteen tehostamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi.

 

Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Reko Walleniuksen esityksen, että kaupunki jättää tulouttamatta suunnitellun 300 000 euroa Uudenkaupungin Satamalta. Lisäksi täsmennetään Uudenkaupungin Satama Oy:n tulostavoitetta seuraavasti: Satama laatii 31.3.2027 mennessä konkreettisen toimenpideohjelman liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi, kustannusrakenteen tehostamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi.

 

 Merkittiin pöytäkirjaan, että Kari Koski, Merja Koski, Veli-Matti Virtanen ja puheenjohtaja Jaana Reijonsaari poistuvat kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi hallintolain 28.1 § kohdassa 5 tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella klo 17:57 –18.40. Asiakohdan käsittelyn aikana puheenjohtajana toimi Laura Kontu. Lisäksi kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén ja tekninen johtaja Jari Nikkari poistuivat kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen klo 18.40 ennen seuraavan asian käsittelyn aloittamista.  

 

 Merkittiin, että pöytäkirja Satamaa koskevan talousarvion käsittelyn osalta tarkastettiin kokouksessa.

 

 Lisäksi merkittiin, että seuraavaksi käsiteltiin asialistan asia
5 /Kaupungin lausunto hallinto-oikeudelle asiassa 1835/03.04.04.04.10/2026.

 

Kokouskäsittely: Klo 19:25 jatkettiin talousarvion käsittelyä asian 6 /Pitkäluodon ranta-asemakaavan muutos käsittelyn jälkeen.

 

Päätös: s.6 investoinnit: vuonna 2029-2031 investointitasoon tarkennetaan Kalannin alakoulun ratkaisu

 

Päätös: s. 12 ELOA -toimenpideohjelman viidenneksi (5.) tavoitteeksi lisätään Ukipolis Oy:n toiminnan sulauttaminen TE-palveluihin vuoden 2027 aikana.

 

Päätös: s. 13 ILOA -toimenpideohjelman tavoitteesta poistetaan toinen ja kolmas lause ja jätetään vain palveluverkon optimoiminen lapsi- ja oppilasmäärää vastaavaksi.

 

Päätös: Talousarvion liitteenä olevassa kaupungin henkilöstösuunnitelmassa kaikki ei-lakisääteiset henkilöstömuutokset täytetään enintään puolen vuoden määräajaksi.

 

Päätös: Sivulle 38 teknisenä korjauksena päivitettiin oikeat sarakeotsikot teknisen lautakunnan alaisille palvelualueille.

 

 Kaupunginhallituksen kokouksessa tekemät muutokset päivitetään talousarviota koskeviin liitteisiin ennen asian käsittelyä kaupunginvaltuustossa.

 

 

 

Päätös:

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy

  • liitteenä olevan Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029 kaupunginhallituksen esittämin muutoksin
  • talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja
  • kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle 2027–2029

Merkittiin, että pöytäkirja talousarvion jäljemmän käsittelyn ja päätöksenteon osalta tarkastettiin heti kokouksen jälkeen.

 

______