Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.11.2022/Pykälä 468

223/10.02.04/2022

KHALL 25.04.2022 § 164

Kiinteistön 895-467-1-809 Koutunranta omistajat ovat hakeneet ran­ta-ase­ma­kaa­van muutosta Matalan puhdissa.

Kaavan laatijaksi maanomistajat esittävät DI Pasi Lappalaista Nosto Con­sul­ting Oy:stä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:ssä kerrotaan maanomistajien

oikeuksista ranta-asemakaavan laatimiseen. Maanomistaja voi

huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta

omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on

oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 §:ssä

tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan

toimesta laadittavan ranta-asemakaava-alueen tulee muodostaa

tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Matalan ranta-asemakaavaa esitetään muutettavaksi yhden tontin osal­ta. Tontti muutetaan loma-asuntotontista pysyvän asunnon ra­ken­nus­pai­kak­si. Lisäksi esitetään rakennuspaikan ko­ko­nais­ra­ken­nus­oi­keu­den korottamista 300 k-m².

Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin Matalanpuhdin ete­lä­ran­nal­la vastapäätä Ykskoivunniemeä.

Suunnittelualueella sijaitsee viisi loma-asuntojen rakennuspaikkaa, jot­ka kaikki ovat jo rakennettu. Lisäksi ranta-asemakaavassa on yksi va­ki­tui­sen asunnon rakennuspaikka. Nyt muutettava tontti on lo­ma-asun­to­tont­ti­na kaavassa ja se on rakentamaton.  Lisäksi kaa­vas­sa on vähän kauempana Matalan tila, joka on pysyvän asumisen ra­ken­nus­paik­ka. Rakennusoikeutta suunnittelualueen ra­ken­nus­pai­koil­le on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettu kol­mel­la tontilla 120 k-m² per paikka, yhdellä tontilla

160 k-m² , yhdellä paikalla 180 k-m² ja vakituisen asunnon ra­ken­nus­pai­kal­la 300 k-m².

Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Uu­den­kau­pun­gin yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.1992 ja tullut voimaan Turun ja Porin lääninhallituksen vah­vis­ta­mis­pää­tök­sel­lä 25.8.1994. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoi­tet­tu loma-asuntoalueeksi (RA) sekä maa- ja metsätalousalueeksi, jol­la on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Suun­nit­te­lu­alue on yleiskaavassa osa-aluetta I, jolla lo­ma-asun­to­ra­ken­ta­mi­sen mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 loma-asunto 3 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi luku on ti­lan enimmäisrakennusoikeus.

Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuustossa 17.5.2018 hy­väk­syt­ty Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ran­ta-ase­ma­kaa­van muutos 2, jossa suunnittelualue on osoitettu yk­siasun­tois­ten loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-3) sekä maa- ja met­sä­ta­lous­alu­eek­si, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Voimassa olevat kaavat ovat saaneet lainvoiman 1.6.1995, 17.5.2018 ja 8.8.2019.

Kaavatyön tavoitteena on osoittaa voimassa olevan ran­ta-ase­ma­kaa­van loma-asuntojen korttelin 7 rakennuspaikka 1 vakituisen asu­mi­sen rakennuspaikaksi (AO). Rakennuspaikan tavoitteellinen ko­ko­nais­ra­ken­nus­oi­keus on 300 k-m².

Kaavamuutoksessa vapaan rannan osuus ei pienene, sillä ra­ken­nus­paik­ka noudattaa aikaisemman kaavan rajoja. MU-alue pienenee vä­hän, koska sille on haluttu mahdollistaa talousrakennuksen ra­ken­ta­mi­nen tuloreitille.  Rakennuspaikkojen lukumäärä säilyy en­nal­laan.

Lisätietoja: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén p. 050 074 3087

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 ______

Kaupunginhallitus 12.09.2022 § 341 

Valmistelija: Kaavasuunnittelija Markus Gerke

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 12.5-13.6.2022

Lisäksi kaavaluonnoksesta on pyydetty ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot.

Varsinais-Suomen liitto ei katsonut aihetta lausunnon antamiseen ja ELY-keskus lausui kaavasta seuraavaa:

Varsinais-Suomen ELY-keskus ei anna lausuntoa 3.5.2022 saapuneeseen lausuntopyyntöön Matalan ranta-asemakaavan muutosluonnoksesta, mutta toteaa seuraavaa:

Ranta-asemakaavan muutosluonnos ei täytä MRL:n mukaisia vaatimuksia ranta-alueen kaavoittamisesta. Ranta-asemakaava on tarkoitettu laadittavaksi pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle, ja nyt lausunnolla olevassa kaavamuutoksessa on osoitettu ainoastaan vakituista asutusta. ELY-keskuksella ei tässä vaiheessa ole toimialaltaan muuta kommentoitavaa.

Kaavoittaja on antanut ELY-keskuksen lausuntoon seuraavanlaisen vastineen:

Uudessakaupungissa vakiintunut käytäntö on ollut ratkaista ranta-asemakaava-alueella vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennusoikeudet ranta-asemakaavan muutoksella. Kaupunki ei ole pääsääntöisesti myöntänyt poikkeamislupaa ranta-asemakaavan käyttötarkoituksesta. Kaavamuutosalue muodostaa ympärivuotiseen asumiseen tarkoituksenmukaisen rakennuspaikan. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetun Ykskoivunniemen vastarannalla. Uudenkaupungin rakennusjärjestyksessä on periaatteet, joilla loma-asuntotontit voidaan muuttaa vakituisen asumisen tonteiksi.

Kaavaluonnoksesta ei saatu yhtään huomatusta.

Kaupunkisuunnittelu katsoo, että kaavaehdotus voidaan asettaa nykyisessä muodossa virallisesti nähtäville ja pyytää lausunnot.

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää asettaa Matalan ranta-asemakaavan muutoksen virallisesti nähtäville ja pyytää lausunnot.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______

Kaupunginhallitus 28.11.2022 § 468  

596/10.02.03/2022 

Valmistelija: Kaavasuunnittelija Markus Gerke

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Matalan ranta-asemakaavan muutos on ollut ehdotuksena nähtävillä 22.9.- 24.10.2022. Kaavaehdotuksesta ei saatu yhtään lausuntoa tai muistutusta, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskus kommentoi kaavaehdotusta seuraavasti:

Kaavamuutosalue ei täytä MRL:n vaatimuksia ranta-alueen kaavoittamisesta. Ranta-asemakaava on tarkoitettu laadittavaksi pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi. Vähintään puolet ranta-asemakaavalla osoitettavista rakennuspaikoista on täten osoitettava RA-rakennuspaikoiksi. ELY-keskus korostaa kunnan vastuuta ottaa päätöksenteossaan johdonmukaisesti huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavojen sisältövaatimukset.

Määräyksiin tulee lisätä alin rakentamiskorkeus seuraavasti: "Rakennukset on perustettava siten, että kastuessa vaurioituvat rakenteet ovat vähintään korkeustasossa +2,3 m (N2000 -korkeusjärjestelmä)." Määräyksessä tulee myös huomioida rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara sekä matalissa lahtien pohjukoissa tuulen aiheuttama paikallinen kallistus. Rakennuspaikan sijoittuessa lähelle alavaa rantaa, on rakentamiskorkeuden huomioiminen erityisen tärkeää.

Kaavaselostusta on hyvä täydentää kaavan ilmastovaikutuksilla. AO-korttelialueen osoittaminen tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolella hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja kuormittaa ilmastoa RA-korttelialuetta enemmän mm. lisäämällä liikkumisen tarvetta.

Kaavanlaatija on tehnyt seuraavan vastineen kommenttiin:

Uudessakaupungissa vakiintunut käytäntö on ollut ratkaista ranta-asemakaava-alueella vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennusoikeudet ranta-asemakaavan muutoksella. Kaupunki ei ole pääsääntöisesti myöntänyt poikkeamislupaa ranta-asemakaavan käyttötarkoituksesta. Kaavamuutosalue muodostaa ympärivuotiseen asumiseen tarkoituksenmukaisen rakennuspaikan.

Rakennusalat kaavamuutoksessa on sijoitettu siten, että turvallinen rakennusten perustamistaso olisi saavutettavissa ilman erillistä määräystäkin. Siltä varalta, että maaston korkeusasemaan tehtäisiin olennaisia muutoksia, kaavan yleisiin määräyksiin lisätään kaavamääräys: "Rakennukset on perustettava siten, että kosteudelle arat rakenteet ovat vähintään korkeustasossa +2,30 (korkeusjärjestelmä N2000)."

Kaavan laatijana en yhdy näkemykseen, että ympäri vuotinen asuminen aiheuttaisi vapaa-ajan asumista suuremman vaikutuksen ilmastoon; ennemminkin asia on päinvastoin. Kun rakennuspaikka muuttuu vapaa-ajan asumisesta ympärivuotiseen asumiseen, pendelöinti pysyvän asuinpaikan ja vapaa-ajan kohteen välillä poistuu. Samalla myös tarve kahdelle (lämmitettävälle) asuinpaikalle suurella todennäköisyydellä poistuu. Paikallisesti pysyvä asuminen voi lisätä jonkin verran liikkumistarvetta, mutta kokonaisuudessaan liikkumisesta aiheutuvien ilmastovaikutusten arvioidaan vähentyvän muutoksessa.

Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Pysyvään asumiseen tarkoitetuilta uudisrakennuksilta edellytetään energiatodistusta ja loma-asuntoja parempaa energiatehokkuutta. Paremmalla energiatehokkuudella on välitön ilmastovaikutus. Se pienentää energiakulutusta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Kaavamuutoksen ilmastovaikutukset lisätään kaavaselostukseen.

Kaupunkisuunnittelu katsoo että Matalan ranta-asemakaavan muutos on hyväksyttävissä.

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan Matalan ranta-asemakaavan muutoksen ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______