Dynasty tietopalvelu Haku RSS Uudenkaupungin kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://uusikaupunki.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.08.2023/Pykälä 230

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

 

 

 

Talouden toteutuminen 2023 / osavuosikatsaus 1-6

 

Kaupunginhallitus 28.08.2023 § 230  

1789/02.02.02/2023 

 

Valmistelija: Talousjohtaja Anne Takala

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

 

RAPORTOINTI VALTUUSTOLLE

 

Hallintosäännön mukaan toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista kuukauden välein. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan toimielimille hallintosäännön talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Toimielimet raportoivat talousarvion toteutumisesta valtuustolle neljännesvuosittain: ensimmäinen raportointikausi kattaa kuukaudet 1-3 (taloudelliset tavoitteet), toinen 1-6 (toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet), kolmas 1-9 (toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet) ja neljäs 1-12 (tp). Raportit toimitetaan palvelualueittain.

 

Palvelukeskukset ovat tehneet valtuuston hyväksymällä sitovuustasolla (palvelualue) raportit toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ajalta 1-6/2023. Raportit on tulostettu valtuuston hyväksymällä sitovuustasolla.

 

Toteutumisvertailun alussa on kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma sekä kaupungin tuloslaskelma. Liikelaitosten tuloslaskelmat ovat vertailun lopussa.

 

YLEISTÄ

 

Maailmantalouden elpyminen covid-19-pandemiasta sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta sokista on haurasta. Inflaatio on hidastunut laajalti energian hinnan alennuttua, mutta pohjainflaatio on sitkeästi korkealla tasolla monessa taloudessa. Maailmantalouden kasvu on hidastumassa 2,7 %:iin vuonna 2023. Vuoden 2024 kasvuksi ennustetaan 2,9 %, koska inflaatio laskee ja reaalitulot kasvavat.

 

Kuluttajahintojen nousua pidettiin pitkään väliaikaisena, mutta arvio osoittautui optimistiseksi. Keskuspankit ovat kevään ja kesän 2023 aikana edelleen kiristäneet korkopolitiikkaansa ja korkojen laskuodotukset ovat siirtyneet loppuvuoteen 2024. Korkojen nopean nousun aika lienee kuitenkin jo takana.

 

Euroalueen kasvu on pysähtynyt vuonna 2023, ja erityisesti Saksan talous on ollut ongelmissa. Sen sijaan kasvu on edelleen vahvaa Etelä-Euroopan maissa, jotka ovat hyötyneet turismin paluusta ja joissa kysyntää ovat lisänneet sekä kansalliset energiakriisiin liittyvät tuet että EU-tuet. Yhdysvalloissa talous on pysynyt kasvussa, vaikka vauhti on sielläkin hidastunut. Kiinan avautuminen koronarajoituksista sujui odotettua nopeammin ja paremmin, mutta Kiinan kasvu ei ole palautumassa aiempaan vauhtiin. Spekulaatiot Kiinan talouden ongelmista ovat kasvaneet viime aikoina.

 

Euroalue on raskaasti velkaantunut, ja talouskasvun hyytyminen, korkojen nousu ja maailman taloustilanteen yleinen epävarmuus ovat heikentäneet lähivuosien talouden kehitysnäkymiä. Energian hinnan laskeminen Venäjän hyökkäyssodan alkamista alemmalle tasolle on hidastanut kuluttajahintainflaatiota, mutta nopeana jatkuva pohjainflaatio ennakoi rahoitusolojen kiristymistä ainakin lyhyellä aikavälillä. Kuluttajien luottamus on elpynyt loppuvuodesta 2022, mutta se on yhä selvästi pitkän aikavälin mediaania heikompaa. Ostopäällikköindeksit viittaavat vahvaan kasvuun palveluissa, mutta teollisuuden näkymät ovat vaimeat.

 

Suomen BKT kasvoi yli 3 % vuonna 2021 ja pari prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 kasvu on pysähdyksissä. Vuosille 2024-2025 odotetaan vain 1,4-1,9 %:n kasvua.  Talouden ongelmista huolimatta Suomen työllisyysaste ja työttömyys eivät heikkene ja palkat nousevat. Inflaatio on parina vuonna syönyt kansalaisten ostovoimaa, mutta pahimman hintapiikin arvioidaan olevan ohi. Hintojen arvioidaan vuonna 2023 nousevan vielä 6 %, mutta vuonna 2024 kuluttajahintaindeksi nousee arvioiden mukaan enää 2,5 %. 

 

Uudenkaupungin asukasmäärä on laskenut vuonna 2023. Kesäkuun lopussa kaupungin asukasluku oli 15 036, 69 vähemmän kuin vuoden 2022 lopussa. Muuttoliike oli tasapainossa, mutta kuolleisuus ylitti syntyvyyden 57 hengellä. Syntyneitä oli 44 ja kuolleita 101.

 

Noin viisikymmentä ukrainalaista on saanut kuntamerkinnän maalis-kesäkuun aikana. Uusikaupunki on siis saanut uusia kuntalaisia ukrainalaisista, jotka ovat siirtyneet tilapäisen suojelun statukselta kuntalaisiksi. Ilman ukrainalaisia muuttoliike kaupunkiin olisi negatiivinen.

 

Kaupungin työllisyystilanne heikkeni edellisestä vuodesta. Uudenkaupungin työttömyysaste oli kesäkuussa 11,4 %, Varsinais-Suomen 9,4 % ja koko maan 10,0 %. Uudenkaupungin työttömyys kasvoi yli 60 %, mutta maakunnan ja Suomen työttömyys pysyi vuoden 2022 kesäkuun tasolla. 

 

Vuodelle 2023 asetettujen toiminnallisten tavoitteiden voidaan todeta toteutuneen tammi-kesäkuussa kokonaisuutena melko hyvin.

 

KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN

 

Tasaisen käytön mukainen kuuden kuukauden tuottojen ja kulujen käyttöaste ja toimintakate on 50 % budjetoidusta. Henkilöstökulujen toteutumisaste saisi olla tätä korkeampi, koska keskimäärin 0,6 kuukauden palkkaa vastaava lomaraha on maksettu kesäkuun lopussa. Tuotot puolestaan kertyvät osin jälkipainotteisesti ja loppuvuoden menot ovat perinteisesti alkuvuotta isommat, koska esimerkiksi osa palvelujen laskutuksista ei toteudu reaaliaikaisesti.

 

Henkilöstömenojen toteutumisaste on normaalia korkeampi, koska työntekijöille maksettiin kesäkuussa lomarahan lisäksi 467 euron kertaerä ja 1.6. 2023 tuli voimaan useita korotuksia: 2,20 %:n yleiskorotus, 0,4+0,3 %:n paikallinen järjestelyerä ja 1,20 %:n kehittämisohjelmaerä.

 

Valtionosuudet ovat talousarvion mukaiset. Loppuvuoden verotulot ovat alkuvuotta pienemmät, koska silloin veroja tilitettiin vielä vuoden 2022 jako-osuuksilla.

 

Kokonaisuutena talous on toteutunut talousarvion mukaisesti, mutta henkilöstömenojen osalta tilanne on tiukka.

 

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistoiminta ja vuokrasopimukset

 

Sopimusten ja omaisuuden siirtäminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja tähän liittyvät tietojen täydennykset ovat

työllistäneet organisaatiota. Varha käyttää edelleen kaupungin ICT-palveluja, erityisesti tietoliikennepalveluja (tietoliikenneverkko).

 

 Kaupunki on vuoden 2023 alusta alkaen vuokrannut omistamansa sote- ja pelastustoimen käytössä olleet tilat Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Sote- ja pelastustoimen kiinteistöt jäivät uudistuksessa kuntien omistukseen ja vastuulle, ja hyvinvointialue vuokraa ne 3 + 1 (optio) vuodeksi. Kaupungin muilta kunnilta tai yrityksiltä vuokraamien sote- ja pelastustoimen tilojen vuokrasopimukset siirtyivät sellaisenaan Varhalle. Muutos on pienentänyt Tilapalvelun ulkoisia menoja ja lisännyt sen ulkoisia tuloja. Tilat eivät nykyisillä vuokratasoilla rasita kaupungin taloutta, sillä vuokrat kattavat ylläpito- ja pääomakulut.

 

 Varha vuokraa sote- ja pelastustoimen tilat kaupungilta kiinteistönhoidolla mutta ilman puhdistuspalveluita. Puhtaanapidosta siirtyi 1.1.2023 yhteensä 16 henkeä kaupungin palveluksesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varhan) palvelukseen.

 

Verotulot ja valtionosuudet

 

Hyvinvointialueuudistus siirsi sote- ja pela-palvelut kunnilta hyvinvointialueille ja niiden rahoitusvastuu siirtyi valtiolle. Kuntien verotuloja ja valtionosuuksia pienennettiin niiltä poistuvien menojen suhteessa.

 

Verotilitykset ovat laskeneet tammi-kesäkuussa 40,9 %, 15 512 000 euroa edellisvuodesta, vaikka kunnille tilitettiin tammi-helmikuussa loppuvuoden 2022 verotuloja vuoden 2022 jako-osuuksilla. Verotuloennusteen mukaan kaupungin verotilitykset olisivat yhteensä 39,6 miljoonaa euroa (kunnallisvero 28,1, yhteisövero 5,8 ja kiinteistövero 5,8 miljoonaa euroa), vähän talousarviota isommat. Arvio perustuu elokuussa julkaistuun valtakunnalliseen ja kuntakohtaiseen veroennusteeseen sekä vuoden 2022 verotustietoihin.

 

 

Kaupungin valtionosuudet ovat 3,7 miljoonaa euroa.

 

Liikelaitokset

 

Liikelaitokset ovat saavuttamassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteensa.

 

TALOUDEN TOTEUTUMINEN

 

Käyttötalous / kaupunki

 

Kaupungin toimintakatteen (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) toteutumisaste on 48,7 %. Se on 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022 (2022 / 49,6 %).

 

Euromääräisesti kaupungin toimintakate on parantunut 24,7 milj. euroa, koska sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Toimintatuotot ovat pienentyneet 8,8 miljoonaa euroa ja menot 33,5 miljoonaa euroa.

 

Jos sosiaali- ja terveyspalvelut jätetään vuodesta 2022 huomioimatta, kaupungin muiden toimintojen toimintakate on heikentynyt 1,2 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ovat pienentyneet noin 1,9 miljoonaa euroa ja menot noin 0,8 miljoonaa euroa.

 

Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta sitovuustasolla on toteutumisraportin sivulla 17.

 

Käyttötalouden sitovuustason määrärahojen riittävyyttä on pyritty havainnoimaan liikennevaloilla. Vihreä väri kertoo, että talousarvio on toteutumassa talousarvion mukaisena tai alittumassa. Keltainen väri kertoo, että talousarvion käyttöaste on korkea tai korkeampi kuin edellisenä vuonna, mutta talousarvio näyttäisi toteutuvan talousarvion mukaisena. Taloutta on kuitenkin seurattava tarkasti. Monessa yksikössä menot kertyvät etupainotteisesti ja/tai tulot kertyvät loppuvuonna. Punainen väri osoittaa, että talousarvio on ylittymässä.

 

Liikennevalot eivät ole punaisella yhdelläkään palvelualueella mutta erityisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tuotot ovat jääneet tavoitteista. Hallinto- ja talous ja ICT-palveluiden osalta talouden toteumaan vaikuttavat etenkin Varhaan liittyvät siltä laskutettavat ICT-kustannukset sekä etupainotteisesti toteutuvat lisenssikustannukset. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun talouden toteumassa maksutuottojen toteuma on ollut arvioitua heikompaa, mihin on vaikuttanut toteutuneiden hankkeiden pieni koko.

 

Hallinto- ja elinvoimapalvelut

 

Hallinto- ja elinvoimapalvelujen toimintakatteen toteutumisaste on 51,4 %. Tuottojen toteutumisaste on 52,5 % ja kulujen 52,1 %. Toteutumaa vääristävät esimerkiksi eräät kerran vuodessa saatavat tulot (mm. työterveyshuollon kelakorvaukset). Lisäksi monet koko kaupunkia koskevat lisenssimaksut ovat talous-, hallinto- ja ICT-palveluissa kustannuksena heti alkuvuodesta alkaen, mutta ne laskutetaan yksiköiltä tasaisesti vuoden aikana.

 

Hallinto- ja elinvoimapalvelujen talous näyttää toteutuvan kokonaisuudessaan budjetoidusti.

 

Hallinto-, talous- ja ICT-palvelut: Sähköisen arkiston kilpailuttamisasiakirjat ovat valmiina, mutta järjestelmän kilpailutus on siirtynyt syksyyn ja käyttöönotto ensi vuodelle. ICT-hankkeet ovat viivästyneet, koska järjestelmien siirtäminen Varhalle on työllistänyt yksikköä ja niiden siirtoaikataulut ovat venyneet. Taloushallinnon ja tietohallinnon kustannukset olivat alkuvuonna tavoitetta korkeammat, koska ICT-laitteiden leasingkustannukset olivat arvioitua isommat (tav. 1,78 %, tot. 2,06 %). 

 

Henkilöstöpalveluiden tavoitteista voidaan mainita, että sähköinen perehdytysjärjestelmä on otettu käyttöön kesäkuussa ja hakemusmäärät ovat kääntyneet nousuun. 

 

Elinkeino- ja työllisyyspalvelut on jatkanut monikanavamarkkinointia Uudenkaupungin imagon vahvistamiseksi. Korkeakouluyhteistyötä on laajennettu mm. Turun AMK:n kanssa solmitun kumppanuussopimuksen myötä. Yritysten toimintaympäristön kehittämisen tueksi on meneillään useita hankkeita. Yritysten työvoimatarpeen ja piilotyöpaikkojen kartoittamiseksi sekä työllistämisen tukipalvelujen tarjoamiseksi yrityksille on laadittu kaksivuotinen toimintaohjelma.

 

Kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaisesti lähijunaliikenteen edellytyksiä on parannettu olemalla mukana Uudenkaupungin radan perusparannushankkeen suunnittelussa ja keskusta-alueen ns. kutsuliikenne on kilpailutettu. Osallistuvan budjetoinnin hankkeet ovat käynnissä ja Tiiratorin kaavasta on laadittu luonnoksia.

 

Ympäristöterveydenhuollon talous näyttää toteutuvan talousarvion mukaisesti.

 

Tekniset ja ympäristöpalvelut

 

Teknisten ja ympäristöpalvelujen toimintakatteen toteutumisaste on 98,9 %. Tuottojen toteutumisaste on 50,5 % ja kulujen 49,4 %.

 

Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu

 

Asiakirjojen digitalisointi etenee hyvin. Asiakirjoista 69 % on muutettu sähköiseen muotoon, tav. 75 %.

 

Infrapalvelut

 

Palvelualueen toimintatuottojen toteutumisaste on 52,7 % ja kulujen 52,9 % talousarviosta. Toimintakatteen toteutumisaste 53,5 %.

 

Katujen ja teiden kunnossapidon kustannusten tavoitetaso 0,75 €/m² ja toteutuma 0,55 €/m² (74 % TA:sta). Kaikki jaksolle merkityt 22 työtä on aloitettu.

 

Siivouksen kustannukset olivat hieman talousarviota suuremmat; 27,11 euroa/h ja 30,28 €/m².

 

Ruokapalveluyksikön toteutunut työtehotaso oli 78,20 €/tehty työtunti tavoitteen ollessa 75 €/tehty työtunti.

 

Tilapalvelut

 

Kiinteistöjen ylläpito on kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö, joka vastaa talonrakennuksesta ja kiinteistöjen hoidosta.

 

Palvelualueen toimintatuottojen toteutumisaste on 50,0 % ja kulujen 45,4 %. Toimintakatteen toteutumisaste on 62,3 % talousarviosta. Tilikauden ylijäämän (sis. poistot) toteutumisaste on 374 %.

 

Rakennusten ylläpidon toiminnallisena tavoitteena on, että määrärahoja ei ylitetä ja työt toteutetaan aikataulussa. Määrärahoista on käytetty 7.002.212 euroa, taloudellinen valmius 39,6 % ja toiminnallinen valmius 40 %.

 

Jaksolle on merkitty 16 hanketta, joista 15 on aloitettu tai käynnissä.

 

Kiinteistönhoidon kustannukset ilman poistoja olivat 23,67 €/kam² ja po-korjattu 27,56 €/kam², noin puolet koko vuodelle varatusta määrärahasta.

 

 

Kasvun ja oppimisen palvelut

 

Kasvun ja oppimisen palvelujen toimintakatteen toteutumisaste on 49,0 %. Tuottojen toteutumisaste on 82,1 % ja kulujen 51,1 %. Palvelukeskuksen talous on toteutumassa talousarvion mukaisesti.

Kasvun ja oppimisen palvelut on saanut hankerahaa useisiin toiminnan kehittämishankkeisiin, jotka nostava tuottojen toteutumisastetta. Palvelukeskuksen talous on toteutumassa talousarvion mukaisesti.  

 

Palvelukeskuksen toiminta on kokonaisuudessaan toteutumassa tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadun ja johtamisen kehittämishankkeesta on toteutunut suunnitellusti 50 %.  Perusopetuksessa yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on aloitettu yhdyspintatyön suunnitelman työstämiseksi. Lukiossa valinnaisia opintoja on tarjottu monipuolisesti ja avoimia korkeakouluopintoja on ollut mahdollisuus suorittaa osana lukio-opintoja. Haasteena on opintojen kuormittavuus, minkä takia korkeakouluopinnot ovat olleet vähäisiä.

 

Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut

 

Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen toimintakatteen toteutumisaste on 50,5 %. Tuottojen toteutumisaste on 63,1 % ja kulujen 51,9 %. Palvelukeskuksen talous on toteutumassa talousarvion mukaisesti.

 

Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen toiminta on toteutumassa tavoitteiden mukaisesti. Asukasbudjetointia on kokeiltu ensimmäistä kertaa ja liitosalueilla on järjestetty aluefoorumit. Lisäksi matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa on järjestetty mm. Pyhämaassa, Lokalahdella ja Kalannissa.

 

Investoinnit / kaupunki

 

Kaupungin nettoinvestoinnit 1-6/2023 olivat 8 168 5437 euroa ja toteutumisaste 31,7 %.

 

Sivistys- ja hyvinvointikeskus Wintterin rakentaminen jatkui, ja sen harjakaisia vietettiin 21.6. vietettiin.

 

 Isoja investointeja ovat olleet mm:

- Kalarannan rannan kunnostus 295 000 €

- Liikekeskustan elävöittäminen 109 000 €

- Pääkirjasto 186 000 €

- Merituulikoti 946 000 €

- Kalannin koulu 1 570 000 €

- Wintteri/liikuntatilat 4 015 000 €

- A-sairaala 129 000 €

 

Vaikka kaudelle suunnitellut hankkeet ovat käynnistyneet hyvin, osa tulee siirtymään/jatkumaan seuraavalle vuodelle.

 

 

Tuloslaskelma / toimintakate / kaupunki

 

Tuloslaskelman toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus ilman poistoja/nettomenot) on 19,0 miljoonaa euroa. Toimintakatteen toteutumisaste on 48,7 %. Toteutumisen osalta on huomioitava, että kuluissa on mukana kesäkuun lopussa maksettu lomaraha ja kertakorvaus.

 

 

Tämänhetkisen arvion mukaan kaupungin talous olisi n. 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2023 (alkuperäisen, joulukuussa hyväksytyn talousarvion tasolla).

 

Tämänhetkisen tiedon mukaan henkilöstökulut ylittynevät noin 943 000 eurolla, sillä palkankorotusten kokonaisvaikutus on ollut laskettua suurempi.

 

Liikelaitokset

 

Uudenkaupungin Vesi liikelaitos

 

Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen kustannukset rahoitetaan toiminnasta kerättävillä maksuilla. Maksut koostuvat perusmaksuista, käyttömaksuista ja uusilta liittyjiltä perittävistä liittymismaksuista. Liikelaitos ei käytä eikä edes saa käyttää verovaroja toimintaansa ja vastaavasti liikelaitoksen keräämiä maksuja ei saa käyttää muuhun kuin vesihuollon kustannusten kattamiseen.

 

Uuden kaupungin Vesi liikelaitos ostaa jäteveden puhdistuspalvelut Vakka-Suomen Vedeltä. Vakka-Suomen Veden talousarviossa laskutettavien jätevesikuutioiden kokonaismääräksi on arvioitu 2.550.000 m³. Uudenkaupungin Veden osuus on tästä 2.000.000 m³. Uudenkaupungin Veden osalta puhdistettujen jätevesikuutioiden määrä 1-6 / 2023 on 1 040 000 m³ (v. 2022/ 1-6 / 989 000 m³), noin puolet suunnitellusta.

 

Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen tammi-kesäkuun liikevaihto oli 2 329 167 euroa, koko vuoden arvion ollessa 4 931 000 euroa. Liikevaihto on toteutunut suunnitelman mukaisesti toteuman ollessa 47,2 %. Liikevaihto pieneni edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 85 201 euroa.

 

Liikelaitoksen liikeylijäämä oli 38 504 euroa, eli 33,0 % koko vuoden talousarviosta. Tilikauden ylijäämä puolestaan oli 70 612 euroa eli
60 988 euroa yli koko vuoden talousarvion. Sekä vesilaitostoiminta että viemärilaitostoiminta on ollut kannattavaa kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

 

Vuodelle 2023 investointeihin on varattu 2 033 000 euroa. Tammi-kesäkuun toteutuneet investoinnit ovat 519 766 euroa eli 25,6 % koko vuodelle varatuista investoinneista. Liikelaitoksen rahavarat 30.6.2023 olivat 1 542 649 euroa. Rahavarat ovat pienentyneet vuoden alusta 288 626 euroa (31.12.2022 1 831 275 euroa).

 

Liikelaitoksella ei ole pitkäaikaisia luottoja eikä siis myöskään lainanhoitokuluja.

 

Peruspääomalle maksettava korko on selvillä vasta vuoden lopussa, ja se maksetaan kunkin tilikauden lopussa. Korko ei ole tämän takia mukana osavuosiraporteissa.

 

Uudenkaupungin Veden rahatilanne on hyvä ja maksuvalmius erinomainen. Liikelaitoksen talous on toteutunut talousarvion mukaisesti.

 

Valtuustolle esitettyjä toiminnan tavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Laskuttamattoman veden toteuma ei ole tarkka, koska alkuvuoden kulutus perustuu arviolaskutukseen. Viemäriverkosto on toiminut halutulla tavalla eikä merkittäviä häiriöitä ole ollut. Työturvallisuudessa on ollut yksi poikkeama.

 

Teollisuusjätevesisopimusneuvottelut ovat edenneet odotetusti ja sopimuksia on saatu hyvin allekirjoitettua. Myös naapurikunnissa neuvottelut ovat edenneet ja tällä hetkellä niissä on yhteensä neljä allekirjoitettua sopimusta.

 

Liikelaitoksen toiminta on ollut suunnitelmallista ja talous vakaa tammi-kesäkuussa 2023.

 

Vakka-Suomen Vesi liikelaitos

 

Uudenkaupungin Vesi ja Laitilan kaupunki ostavat jäteveden puhdistuspalvelut Vakka-Suomen Vedeltä. Alla on esitetty arviot ja toteutumat puhdistettavista jätevesikuutioista.

 

Toteutunut käyttö 1-6 ja talousarvio 2023

 

Vesimäärät 1000m3

Käyttö 1-6/2021

Käyttö 1-6/2022

TA 2023

Käyttö 1-6/2023

Käytön %

Uudenkaupungin Vesi

1.008

989

2 000

1.040

52,0 %

Laitilan kaupungin vesihuolto

289

335

550

315

57,3 %

Yhteensä

1.297

1.324

2 550

1.355

53,1 %

 

 

Käsitellyn jäteveden määrä on yhteensä 1 355 000 m³ (1-6/2022      1 324 000 m³) eli 53,1 % arvioidusta. Vesien määrä vastaa siis viime vuoden tasoa.

 

Liikevaihto kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana oli 1 164 952 euroa. Koko vuoden arvio on 2 211 400 euroa. Liikevaihto on toteutunut suunnitelman mukaisesti toteuman ollessa 52,7 % talousarviosta.

 

Liikelaitoksen 1-6 / 2023 liikeylijäämä on 262 377 euroa, 246,0 % talousarviosta ja tilikauden ylijäämä 240 231 euroa.

 

Liikelaitos on alkuvuonna lyhentänyt lainoja 294 146 euroa (45,4 % talousarviosta). Vakka-Suomen Veden pääomakustannukset ovat isot. Sen korkomenot ja lainanlyhennykset olivat kahden ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen yhteensä 320.915 euroa eli n. 27,5 % tarkasteltavan jakson liikevaihdosta.

 

Liikelaitoksen kokonaislainakanta 30.6.2023 oli 3.594.923 euroa.

 

Valtuustolle esitettyjä toiminnan tavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Alkuvuodesta puhdistamolle on virrannut poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen kylmää jätevettä, mikä on aiheuttanut jätevedenkäsittelyyn vaikeuksia. Olosuhteisiin nähden puhdistamo on kuitenkin toiminut hyvin ja ympäristöluvan alitukset/ylitykset ovat olleet todella pieniä, mutta raja-arvon väärällä puolella kuitenkin.

 

Liikelaitoksen toiminta on ollut suunnitelmallista ja talous vakaa tammi-kesäkuussa 2023.

 

Liikevaihto ja ylijäämä ovat toteutumassa tavoitteiden mukaisesti ja maksuvalmius on ollut hyvä. Liikelaitoksen rahavarat olivat kesäkuun lopussa 609 961 euroa.

 

Tilikauden tulos / kaupunki ja liikelaitokset

 

Kaupungin 1-6/2023 vuosikate on 7,6 miljoonaa euroa positiivinen, kauden tulos on 4,9 miljoonaa euroa positiivinen ja kauden ylijäämä 5,0 miljoonaa euroa.

 

Kaupungin ja liikelaitosten tammi-kesäkuun vuosikate on 8,7 milj. euroa positiivinen, poistot sisältävä kauden tulos on 5,2 miljoonaa euroa positiivinen ja kauden ylijäämä 5,3 miljoonaa euroa.

 

Loppuvuoden alkuvuotta pienemmät verotulot pienentävät vuosikatetta ja tulosta usealla miljoonalla eurolla. Tilikauden arvioidaan olevan 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, alkuperäisen talousarvion tasolla.

 

 

 

 

 

 

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

 

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee talouden 1-6 / 2023 osavuosikatsauksen tiedoksi ja antaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

 

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkittiin, että talousjohtaja Anne Takala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.51.

 

______

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa