Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.11.2023/Pykälä 299

Kaupunginhallitus 13.11.2023 § 299  

1970/02.02.00/2023 

Valmistelija: <Talousjohtaja Anne Takala>

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta.

Pitkän tähtäimen ja konsernin näkökulma toiminnan ja talouden suunnittelussa

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään talouden tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille. Konserninäkökulmaa korostetaan sillä, että talousarviossa on huomioitava kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet entistä selkeämmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita konsernitilinpäätöstä vastaavan yhdistellyn talousarvion laatimista.

Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja hallitusohjelma

Hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Peruspalvelujen valtionosuuslain mukaan tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin sekä uusiin tehtäviin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus.

Hallitusohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote- ja TE-uudistusten jälkeistä tilannetta

Tavoitteena on, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025 ja uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2026.

Kuntien toimintaedellytysten vahvistamiseksi hallitus käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on karsia kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä.

Kuntataloudessa vallitsee edelleen tulojen ja menojen välillä rakenteellinen epätasapaino, joka uhkaa syventyä

lähivuosina ilman uusia toimenpiteitä. Kunnilla on tehtäväkentän supistuttua aiempaa vähemmän mahdollisuuksia menosopeutukseen, joten sopeutuspaine kohdistuu aiempaa

enemmän veroprosenttien korotukseen. Kuntien välinen eriytyminen näkyy entistä enemmän myös kuntakentän näkymien ja tulevaisuudenhaasteiden eriytymisenä. Lapsi- ja nuorisoikäluokkien pienenemisen myötä tarvittaneen entistä enemmän kuntien välistä

yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä. Myös osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää uusia palveluiden järjestämistapoja. Näiden kehityssuuntien ja heikkenevien talousnäkymien myötä investointien tarkan tarveharkinnan tärkeys

korostuu.

Vuonna 2025 työ- ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien vastuulle. Muutos laajentaa kuntien tehtäväkenttää ja kasvattaa kuntatalouden toimintamenoja vajaalla 900 milj. eurolla vuonna 2025. Uudistuksen myötä kuntien henkilöstömäärä kasvaa noin neljällä tuhannella henkilötyövuodella, mikä näkyy vuonna 2025 etenkin henkilöstömenojen voimakkaana kasvuna.

Uudistus laajentaa kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksien rahoituksesta, mikä puolestaan heijastuu vuonna 2025 avustusmenojen tason muutokseen. Uudistuksen seurauksena työllisyyskehityksellä on jatkossa entistä suurempi vaikutus kunnan talouteen. Uusiin avustusmenoihin vaikuttaa etenkin työttömyyden kehitys, jonka on ennustettu asettuvan noin 6,4 prosenttiin vuosina 2025-2027, sekä muutokset työttömyysetuuksien tasoa määrittävässä kansaneläkeindeksissä. Hallitus on päättänyt muun muassa sosiaalietuuksiin, kuten työmarkkinatukeen, lastenhoidon tukiin ja peruspäivärahaan, liittyvästä indeksijäädytyksestä vuosina 2024-2027.

Lähde: Kuntatalousohjelma vuosille 2024-2027/Syksy 2023

Kuntatalous 2023-2026

Kuntatalouden keskeiset tunnusluvut, kuten tilikauden tulos ja toiminnan ja investointien rahavirta ovat edelleen vahvoja ja vuosi 2023 näyttää kuntataloudessa hyvältä, mutta sote-uudistuksen vuoksi siihen liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Käänne heikompaan on kuitenkin edessä, kun alkuvuoden 2023 suotuisa tulokehitys hiipuu talouskasvun vaimentuessa ja kuntien saamat poikkeuksellisen suuret verohännät poistuvat. Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden tilinpäätösennusteet indikoivat merkittävää toimintakatteen heikkenemistä vuoteen 2022 verrattuna.

Kuntataloudessa paineita aiheuttaa etenkin kustannusten nopea

nousu, sillä vuoden 2023 sopimuskorotukset nostavat palkkoja 4,85 prosenttia ja inflaatio on pitkittynyt. Kiihtyneen inflaation täysimääräiset vaikutukset näkyvät kuntapuolella osin

viiveellä pitkien ostopalvelusopimusten vuoksi.

Vuonna 2024 henkilöstökustannusten kasvua hillitsee työttömyys-

vakuutusmaksun alentaminen. Maksu laskee keskimäärin noin 0,9 prosenttiyksikköä kunta-alalla. Vuosina 2025-2027 kunta-alan ansiokehityksen oletetaan olevan talouden yleistä ansiokehitystä hieman nopeampaa kunta-alalle sovitun palkkausjärjestelmien

kehittämisohjelman vuoksi.

Kuntatalouden menojen ja tulojen välille on jäämässä kasvava epätasapaino. Epätasapaino merkitsee kuntataloudessa sopeutuspaineita tuleville vuosille. Sopeutus voidaan tehdä menoja vähentämällä, tuloja lisäämällä tai näiden yhdistelmällä. Palveluverkon ennakoiva suunnittelun ja investointien tarveharkinnan tärkeys korostuvat.

Ongelmat osaavan työvoiman saatavuudessa, kaupungistuminen, syntyvyyden pienentyminen sekä vihreä siirtymä edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja, joissa yhteistyö korostuu.

Osaajapula saattaa vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja hankkeiden toteuttamista, mutta se voi myös johtaa tilanteeseen, jossa palvelujen tuottaminen kohtuullisin kustannuksin on entistä vaikeampaa useissa kunnissa.

Kuntatalouden toimintamenot kasvavat vuosina 2024-2027 pääasiassa hintojen kasvun vuoksi, sillä koulutuksen (ml. varhaiskasvatus) palvelutarve pysyy laskevana syntyvyyden laskun ja ikäluokkien pienentymisen vuoksi. Poikkeuksen tähän muodostaa ainoastaan vuosi 2025, jolloin kunnille siirtyy vastuu työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä ja samalla niiden rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennetaan. Kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos on keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuosina 2024-2027.

Kuntien valtionosuudet laskevat 9,0 prosenttia vuonna 2024. Kuntien valtionosuuksia pienennetään sote-siirtolaskelman tarkentumisen seurauksena. Lisäksi hallituksen valtionosuuksiin kohdistama yhden prosenttiyksikön indeksijarru hidastaa valtionosuuksien

kehitystä. Kuntien valtionosuuksien kasvu jää tarkasteluvuosina varsin maltilliseksi lukuun ottamatta vuotta 2025, josta alkaen kuntien valtionosuuksissa huomioidaan kunnille siirtyvät vastuut TE-palvelutehtävien ja työttömyysetuuksien rahoituksesta.

Kuntatalouden lainakanta jatkaa kasvuaan vuosina 2024-2027, mutta kasvuvauhti hidastuu viime vuosikymmenen keskimääräiseen kasvuvauhtiin verrattuna. Kuntatalouden lainakanta kasvaa tarkastelujakson lopulla 24,2 mrd. euroon.

 Lähde: Kuntatalousohjelma vuosille 2024-2027/Syksy 2023

Uudenkaupungin toimintaympäristö

Uudenkaupungin väestökehitys

Uudenkaupungin väestömäärä laski yli 20 vuotta, mutta vuonna 2017 autotehtaan rekrytoinnit toivat kaupunkiin runsaasti uusia asukkaita. Nettomuutto oli 408 henkeä ja asukasluvun kasvu 352. Tämän jälkeen asukasluku kääntyi uudelleen laskuun. Syyskuun 2023 lopussa kaupungin asukasluku oli painunut alle 15 000:n, 14 934.

Vuosi 2023 on vaikea: kuolleiden määrä on korkea, syntyvyys on matala ja muuttoliike on negatiivinen. Kaupungin asukasmäärä laskee arviolta yli 200 hengellä. Nopeaa positiivista käännettä ei ole tällä hetkellä näkyvissä, mutta Uudessakaupungissa positiiviset ja negatiiviset muutokset ovat vuosikymmeniä olleet nopeita ja yllättäviä. 

 Työpaikkakehitys

Työpaikkatilaston viimeisin virallinen tieto on vuodelta 2021. Valmet Automotiven jättirekrytoinnit toivat vuonna 2017 kaupunkiin 2 466 uutta teollisuustyöpaikkaa. Samalla kaupungin työpaikkaomavaraisuus nousi 130-140 prosenttiin. Tämän jälkeen autotehtaan työpaikkojen määrä on laskenut, mutta kaupungin työ-paikkaomavaraisuus on edelleen yli 100 %. Kaupungissa oli vuonna 2021 yhteensä 8 702 työpaikkaa, joista lähes puolet teollisuudessa

Työllisyys

Työttömien määrä, vuosikeskiarvo

Uudenkaupungin työllisyystilanne on ollut viime vuosina hyvä, mutta koronapandemian vaikutukset 2020-2021 ja Valmet Automotiven irtisanomiset ja lomautukset näkyvät työttömyysasteessa. Vuonna 2022 kaupungin työttömyysaste oli keskimäärin 8,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 8,0 %. Vuonna 2023 työttömyysaste on tammikuun ja syyskuun välisenä aikana ollut keskimäärin 9,7 %. Uudenkaupungin työllisyys on tällä hetkellä koko maata parempi, mutta hieman Varsinais-Suomea heikompi. Vuonna 2024 Uudenkaupungin työllisyystilanne tuskin vielä paranee, koska Suomen talouden kasvuodotukset ovat heikot.

Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet

Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet ja palvelukeskusten tavoitteet ja painopisteet on johdettu vuonna 2022 päivitetystä strategiasta ja riskianalyysistä.

Strategian perustana ovat yhteiset, toimintaa ohjaavat arvot: yhteisöllisyys, rohkeus, luottamus ja vastuullisuus.

Kaupungin kehittämisen päämääränä on kaupungin vastuullinen kasvu ja hyvä elämä kaupunkilaisille sekä toimiva yhteistyö. Tavoitteena on, että Uusikaupunki on vetomainen ja ympäristövastuullinen kaupunki. Tämä tehdään asukkaiden, päättäjien ja kaupungin työntekijöiden yhteistyöllä taloudesta huolehtien.

Kaupungin kehittämisen yleisiä painopistealueita ovat muun muassa:

-          kaupungin tulee optimoida tilojen käyttö, luopua vajaakäytöllä olevista tiloista ja aikatauluttaa isot investoinnit

-          kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa huomioidaan erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin tarjoamalla erityyppisiä tonttivaihtoehtoja

-          investointiosaan on vuosille 2024-2026 varattu määräraha yleiskaavoitukseen

-          konserni- ja elinvoimajaosto valmistelee kaupungin omistajapoliittiset linjaukset

-          konserniohjausta vahvistetaan, ja sen pitää olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä

-          Uudessakaupungissa toteutetaan monipuolista korkeakouluyhteistyötä ja kehitetään alueella tapahtuvan kouluttautumisen edellytyksiä hyödyntämällä monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia

-          työkyvyn edistäminen ja työkykyjohtamisen käytäntöjen vakiinnuttaminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa

 Kasvun ja oppimisen palvelut

-          palveluita kehitetään vahvistamalla yhtenäistä kasvun ja oppimisen polkua.

-          lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan lisäämällä toimintatapoja, jotka vahvistavat osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia sekä vähentävät yksinäisyyden kokemuksia, esityisenä painopisteenä kiusaamiskokemusten vähentäminen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy

-          oppimisen tuen ja opiskeluhuollon palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota nivelvaiheiden toimintamalleihin, aggressivisen käyttäytymisen vähentämiseen sekä suomen kieltä taitamattomien lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen tukeen.

 Kaupungin strategia ja taloussuunnitelma

Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet ja palvelukeskusten tavoitteet ja painopisteet perustuvat Uudenkaupungin strategian tavoitteisiin. Strategian päämääriä on kolme: vastuullinen kasvu, hyvä elämä ja toimiva yhteistyö. Päämäärät on jaettu tavoitteisiin, ja niiden toteutumisen kannalta kriittisiin menestystekijöihin. Strategian toteutumista seurataan mittareilla.

Kuntien talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Uudenkaupungin tulos on vuosikatteella mitattuna tasapainossa vuonna 2024. Vuosikate ei kuitenkaan riitä investointeihin ja kaupunki velkaantuu.

Kaupungin ilman liikelaitoksia tulos on 0,14 miljoonaa euroa positiivinen vuonna 2024 ja ylijäämän arvioidaan olevan 0,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 tilikauden tulos on noin 8,7 miljoonaa euroa negatiivinen ja alijäämä noin 8,4 miljoonaa euroa, koska vuonna 2025 muun muassa puretaan vanha terveyskeskus sekä Pohitullin koulu ja uimahalli. Näistä koituvat kustannukset ovat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa (sis. kertapoistot ja terveyskeskuksen purkukustannukset). Lisäksi Wintterin valmistuminen ja käyttöönotto sekä sen käyttöönottoon liittyvät toiminnot kasvattavat menoja.

Kaupungin taseessa ei ole suunnitelmakaudella kattamatonta alijäämää.

 TALOUSARVIO 2024- JA TALOUSSUUNNITELMA 2024-2026

 1. Verotus suunnitelmakaudella 

Kaupungin tuloveroprosentti on 8,60 vuonna 2024. Tuloveroprosentin on ennakoitu pysyvän tällä tasolla vuosina 2025-2026.

Uudenkaupungin kiinteistöveroprosentit pysyvät vuonna 2024 muilta osin ennallaan, mutta kiinteistöverotuotoissa on huomioitu eduskunnan 8.11.2023 tekemä päätös maapohjan kiinteistöveron korotuksesta. Maapohjan kiinteistöveroprosentti eriytetään yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alaraja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajasta 0,93:sta 1,30:aan. Laki tulee voimaan 1.1.2024. Uudenkaupungin kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan n. 6,1 miljoonaa euroa.

Vuonna 2025 valmistuva aurinkovoimala kasvattaa tämänhetkisten laskelmien mukaan kiinteistöverotuottoa 650 000 eurolla vuonna 2026.

Verohallinnon lokakuun 2023 ennakkotiedon mukaan kaupungin yhteisöveron jako-osuus kasvaa 34 % vuonna 2024. Nykyinen jako-osuus on 0,0028466278 ja uusi 0,0038164871. Koko maan yhteisökertymäarvion perusteella laskettuna kaupungille tilitettäisiin vuonna 2024 yhteisöveroa yhteensä 6,4 miljoonaa euroa

Vuonna 2024 Uudenkaupungin kaupungille tilitettävien verojen määrä nousee arviolta noin 2,3 miljoonalla eurolla, 6,0 prosentilla vuodesta 2023. Verotilitysten arvioidaan olevan noin 40,6 miljoonaa euroa.
 

2. Valtionosuudet

Vuoden 2024 valtionosuudet

Valtionjärjestelmän rakenteeseen ei tule muutoksia vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi siirtyivät vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Uudistuksen rahoittamiseksi kunnilta siirrettiin yhtä paljon tuloja kuin siirtyvät palvelut maksoivat ennen uudistusta. Kuntien valtionosuuksista leikattiin uudistuksen rahoittamiseksi kaksi kolmasosaa, mutta yksittäisen kunnan leikkausosuus vaihtelee.

Valtionosuusjärjestelmään lisättiin toistaiseksi pysyvänä sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutosrajoitin ja kunnan talouden tasapainotilan muutoksia rajoittava järjestelmämuutoksen tasaus. Kuntakohtaisia muutoksia rajoitettiin viiden vuoden porrastetulla (+/- 15 €/asukas/vuosi) siirtymätasauksella ja toistaiseksi pysyvällä +/- 60 euron asukaskohtaisella enimmäismuutosrajoittimella. Sote-uudistuksen siirtolaskelmia on päivitetty vuonna 2023. Uudenkaupungin valtionosuudet pienenevät edelleen siirtymäkaudella.

Vuoden 2025 valtionosuudet

Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään 1.1.2025 valtiolta pääosin kuntien vastuulle. Kunnille siirtyvät palvelut muodostavat uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. TE-uudistuksen kustannukset korvataan siis kunnille korottamalla niiden valtionosuuksia.

Kaupungin TE-palvelujen ja työttömyystuen vuotuisten kustannusten ja valtionosuuksien arvioidaan olevan yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Koska kaupungin muut valtionosuudet vähenevät edelleen sote-uudistuksen takia, valtionosuudet kasvavat vuonna 2025 kuitenkin arviolta vain 0,7 miljoonaa euroa. Vuosina 2025-2026 kaupungin valtionosuudet olisivat arviolta 6,7 miljoonaa euroa.

3. Henkilöstö

Kaupungin ja liikelaitosten vakinaisen henkilöstön määrä pysyy vuoden 2023 tasolla vuonna 2024. Vuonna 2025 TE-uudistus nostaa henkilöstömäärää, kun kaupungin palvelukseen siirtyy valtiolta arviolta 12 henkilöä.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025.

Kustannukset nousevat

-          vuonna 2022 keskimäärin 1,76 prosenttia

-          vuonna 2023 keskimäärin vähintään 3,05 prosenttia ja

-          vuonna 2024 keskimäärin vähintään 3,11 prosenttia.

Näiden lisäksi alkuperäisen keväällä 2022 tehdyn sopimuksen mukainen ns. perälautatarkastelu nostaa kuntien henkilöstökustannuksia vuonna 2023 noin 1 % ja 1,1 % 2024. Lisäksi kunta- ja hyvinvointialan työntekijöille maksettiin kesäkuussa 2023 vastaavansuuruinen euromääräinen kertapalkkio kuin yksityisillä verrokkialoilla. Kertapalkkio oli täysiaikaisille työntekijöille 467 euroa. Kertapalkkiot lisäsivät henkilöstökustannuksia 1,1 %:lla.

Talousarviossa on varauduttu sopimusten mukaisiin korotuksiin.

Palkkaperusteinen KuEL-eläkevakuutusmaksu on 16,80 %. Eläkemenoperusteinen maksu poistui vuonna 2023 ja sen tilalle tuli kuntien ja hyvinvointialueiden tasausmaksu. Työnantajan palkkaperusteisen eläkemaksun ja tasausmaksun sisältävä KuEl-maksu on 22,16 % palkkasummasta.

Kuntatyönantajamaksut laskevat keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2023.   Ne ovat yhteensä 22,4 %.

Kevan valtuuskunta vahvistaa eläkevakuutusmaksut vasta loppuvuonna 2023.

Kaupungin ja liikelaitosten palkkamenot ovat 24,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömenot 30,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot ovat noin 55 % kaupungin käyttötalouden kokonaismenoista.

4. Käyttötalous

Toimintakate on noin 37,1 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menot kasvavat 3,2 %, 1,4 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvavat 4,8 %, palvelujen ostot 5,0 % ja vuokrakulut 0,2 %.

Vuonna 2024 Uudenkaupungin kaupungin ulkoiset toimintakulut ja poistot ovat 56,8 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten 64,1 miljoonaa euroa.

Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot

Talouden epävarmuustekijöitä ovat erityisesti verotulojen kehitys, ja kaupungin kiinteistöjen kunto ja investointitarpeet sekä epävarmuus siitä jatkaako hyvinvointialue kaikkia sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrasopimuksia 2026 alkaen. Verotuloihin vaikuttavat yleisen talouskehityksen lisäksi kaupungin asukasluvun kehitys ja kaupungin työllisyystilanne.

5. Tuloslaskelma

 Merkittävät muutokset tuloarvioon ja menoarvioon syksyn 2023 aikana

-          Yhteisöveron jako-osuuden nousu (ennakkotieto: verohallinto), vaikutus +1,3-1,9 miljoonaa euroa vuodessa

-          Korkosuojauksen tason nosto vuosina 2025-2026, vaikutus +0,2-0,4 miljoonaa euroa

-          TE-palvelujen siirron vaikutus: menojen lisäys 2,2 miljoonaa euroa (katetaan valtionosuudella)

-          Vuosien 2025-2026 arvioitua pienempi valtionosuus, vaikutus       -1,2-1,5 miljoonaa euroa 

Kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2024 tulos on 170 000 euroa positiivinen ja tilikauden ylijäämä 497 000 euroa.  Suunnitelmavuosien 2024-2026 yhteenlaskettu tulos on yhteensä 9,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Suunnitelmakauden alijäämä on 8,5 miljoonaa euroa.

Vuosina 2024-2025 kaupungin taloutta rasittavat Wintterin rakentamisesta johtuvat määräaikaiset kustannukset, jotka ovat yhteensä 1,33 milj. euroa vuonna 2024. Kaikki rakentamisaikaiset lisäkustannukset poistuvat syksyllä 2025, koska opetustoiminta siirtyy Wintteriin helmi-maaliskuun vaihteessa, ja muut toiminnot siirtyvät sinne viimeistään syksyllä 2025.

Uimahalli ja Pohitullin koulu puretaan Wintterin valmistuttua vuonna 2025. Rakennusten purkamisesta aiheutuu yhteensä noin 1,2 miljoonan euron kertapoisto.  Lisäksi terveyskeskuksen purku vuonna 2025 aiheuttaa 2,0 milj. euron kertakustannuksen (purkukustannus 0,9 milj. € & kertapoisto 1,1 milj. €). 

Nämä erät eivät kuulu kaupungin normaaliin toimintaan. Vuonna 2023 kaupungin (sis. liikelaitokset) tilikauden tulos ilman näitä kertaluonteisia eriä on 1,65 milj. euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä on 1,98 milj. euroa.

Tuloslaskelma, Uudenkaupungin kaupunki

Tuloslaskelma, yhdistelmä

7. Lainakanta/lyhyt- ja pitkäaikainen

*Lainatilanne 31.10.2023: 53,6 milj. € + 3,5 milj. € (kaupunki + liikelaitokset)

Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä kasvaa 11,2 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Lainakanta on arviolta 91,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 lainamäärä kasvaisi 97,7 miljoonaan euroon, minkä jälkeen vuodelle 2026 lainamäärä laskisi 2,5 miljoonalla eurolla, 95,2 miljoonaan euroon.

Asukasta kohden lainaa oli vuoden 2022 lopussa 3 680 euroa ja vuonna 2026 arviolta 6 452 euroa. Lainamäärä kasvaa monitoimijatalo Wintterin rakentamisen takia, vaikka osa hankkeesta rahoitetaan leasing-rahoituksella. Suunnitelmakauden lopussa lainakanta ja leasingvastuut ovat yhteensä noin 128 miljoonaa euroa.

Lokakuun 2023 lopussa kaupungin ja liikelaitosten lainakanta oli yhteensä 57,1 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteessa lainakanta on arviolta 65-70 miljoonaa euroa -10-15 miljoonaa euroa alle talousarviossa olevan 80 miljoonan.

8. Investoinnit

Kaupungin investointimenot ovat poikkeuksellisen isot suunnitelmakaudella 2024-2026. Investointiosaan on suunnitelmakaudella varattu 11,5 miljoonaa euroa Viikaisten alueelle rakennettavan monitoimijatalo Wintterin uimahallin ja monitoimihallin rakentamiseen.  Koulurakennus rahoitetaan leasingrahoituksella, joka ei näy investoinneissa. Investoinnit ovat 64,6 miljoonaa euroa 2022-2025 (sis. leasingrahoitettavan osuuden). Hankkeen käyttäjähankintoihin on varattu 4,7 milj. euroa. Selvitys Wintterin rakentamis- ja väistötilakustannuksista sekä käyttäjähankinnoista on talousarvion osassa IV Investoinnit/2. Monitoimijatalo Wintteri.

Kaupungin tulee vuodesta 2026 alkaen toteuttaa vain aivan välttämättömät investoinnit ja investointien kokonaismäärää ja investointimäärärahojen taso on pidettävä maltillisena. 

Kaupungin investointimenot ovat 22,9 miljoonaa euroa vuonna 2024, 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2026. Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 37,5 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ovat 25,1 miljoonaa vuonna 20234 12,2 miljoonaa vuonna 2025 ja 7,2 miljoonaa vuonna 2026. Suunnitelmakauden 2023-2025 investoinnit ovat yhteensä 44,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 kokonaisinvestointien määrä tulee vielä jonkin verran kasvamaan, koska osa vuonna 2023 aloitetuista hankkeista siirtyy vuodelle 2024.

Isoja investointeja suunnitelmakaudella 2024-2026

Infrapalvelut:

-  Kestopäällystys (900 000 €)

-  Jalkapallon täysimittainen tekonurmikenttä (700 000 €)

-  Pankkitie-Pruukintie, kunnostus (695 000 €)

-  Katuvalaistuksen uusiminen (900 000 €)

-  Keskustan katujen kunnostus (600 000 €)

-  Vakka-Suomenkatu: Rantakatu-KT 43 liittymä (760 000 €)

-  Hulevesiverkoston ylläpitokorjaukset (300 000 €)

Tilapalvelut:

-  Monitoimijatalo Wintteri (11 500 000 €)

-  Pajalan toimintakeskus (3 202 000 €)

-  Wintterin irtokalusteet ja laitteet (4 460 000 €)

-  Pääkirjasto (1 950 000 €)

-  Mörne (1 310 000 €)

 9. Liikelaitosten investoinnit ja lainanotto sekä peruspääoman korko

Uudenkaupungin kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Liikelaitosten on katettava menonsa omilla maksutuloillaan eikä niiden rahoittamiseen voi käyttää verovaroja.

Uudenkaupungin Vesi liikelaitos maksaa peruspääomalle 12 kk euriboria (vuoden keskikorko) vastaavan koron, kuitenkin aina vähintään 2 %.  Taloussuunnitelmassa koron suuruudeksi on arvioitu 273 000 euroa. Vakka-Suomen Vesi liikelaitos maksaa sijoitetusta pääomasta kaupungille 12 kk euribor-koron suuruisen korvauksen mutta enintään 4 %. Peruspääoman koron tuotoksi on arvioitu 81 701 euroa.

Vakka-Suomen Veden Häpönniemen jätevedenpuhdistamon jäteveden käsittelymaksua korotetaan 10 % eli 8,3 senttiä / m³ (alv 0 %) vuodelle 2024. Uusi puhdistuspalvelumaksu on 0,911 euroa / m³ (alv 0 %). 

Uudenkaupungin Vesi korottaa talousveden käyttömaksua 6,9 % eli 0,10 euroa / m³ (alv 0 %). Talousveden uusi hinta on 1,55 euroa / m³ (alv 0 %) eli 1,92 euroa / m³ (alv 24 %). Jäteveden käyttömaksua korotetaan 6,8 % eli 0,18 euroa/m³ (alv 0 %). Jäteveden uusi hinta on 2,81 euroa/m³ (alv 0 %) eli 3,48 euroa/m³ (alv 24 %).

Kaupunginvaltuusto hyväksyy liikelaitosten investointi- ja lainatason.

Uudenkaupungin Veden investoinnit ovat yhteensä noin 

5,9 miljoonaa euroa vuosina 2024-2026. Vakka-Suomen Veden investoinnit jäävät suunnitelmakaudella noin 1,2 miljoonaan euroon.

 Liikelaitosten investoinnit

Vakka-Suomen Vesi liikelaitos ei ota uutta lainaa suunnitelmakaudella.

Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen talousarviossa on varauduttu ottamaan 1 000 000 euroa pitkäaikaista lainaa vuonna 2025. Liikelaitos on tällä hetkellä velaton.

10. Tunnusluvut

 Tunnusluvut tarkistetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen.

 11. Tilikauden yli- / alijäämä (sis. liikelaitokset)

 Kaupungin ja liikelaitosten taseen ylijäämän arvioidaan olevan 19,3 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa, ja 10,8 miljoonaa euroa vuoden 2026 lopussa.

 Kaupungin kokonaistalouden ja toiminnan kannalta suurimmat muutokset ja epävarmuustekijät 2024-2026

-          Verotulojen kehitys ja erityisesti yhteisöveron tuotto

-          Kaupungin vuotuiset kokonaisinvestoinnit (sis. sekä taselainalle että leasingrahoituksella katettavat kohteet) ovat suunnitelmakaudella 3-4-kertaiset normaalitasoon verrattuna.

-          Lainakanta ja vastuut kasvavat.

-          Kaupungin pääomakustannukset nousevat

-          Korkokustannusten nousuun on varauduttu rahoittamalla Wintteri osin viiden vuoden kiinteäkorkoisella joukkovelkakirjalainalla (28 miljoonaa euroa) ja lainojen korkosuojauksella (60 miljoonaa euroa vuonna 2025).

-          Wintterin kaikki käyttö- ja pääomakustannukset näkyvät vuoden 2026 talousarviossa. Vastaavasti rakentamisaikaiset väistötilakustannukset ja muut kustannukset poistuvat vuoden 2025 aikana.

-          Sote- ja pelastustoimen kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa ja vastuulla, ja hyvinvointialue vuokraa ne 3 + 1 (optio) vuodeksi. Kiinteistöjen omistus- ja hallintamallit on päätettävä vuoden 2024 aikana.

-          TE-palvelut siirtyvät vuonna 2025 kuntien vastuulle. Uudistuksen kokonaisvaikutukset eivät ole vielä tiedossa.

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy
  - liitteenä olevan Uudenkaupungin kaupungin talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 
- talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja  
- kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle 2024-2026. 

Sopeuttamisohjelmasta johtuvat muutokset vuoden 2024 talousarvioon ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmaan päätetään erikseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti, että vuoden 2024 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2026 käsitellään seuraavassa järjestyksessä:

Kaupunginhallituksen kokous 13.11.2023

Osa IV: Investoinnit

Liikelaitokset

Osa I: Talousarvion yleisperustelut ja

Kaupunginhallituksen kokous 20.11.2023

Osa II: Käyttötalous

Osa III: Tulos- ja rahoituslaskelmat

Merkittiin, että laskentapäällikkö Jukka Jokiranta saapui kokoukseen tämän asian asian käsittelyn alkaessa klo 13:51 ja henkilöstöjohtaja Maaru Seikola klo 13:55.

Jari Valkonen saapui kokoukseen klo 14:36.

Keskustelun aikana Laura Kontu esitti, että talousarviosta sivulta 124 "Alustava kunnostusohjelma vuodelle 2024" poistetaan kohdasta "Muut rakennukset" ulosottoviraston julkisivumaalaukseen varattu 60.000 euron määräraha.

Birgitta Runola kannatti Kontun esitystä.

Keskustelun aikana Birgitta Runola esitti, että talousarviosta sivulta 124 poistetaan  kohdasta "Sosiaalipuolen rakennukset" Puustin IV-järjestelmän saneeraukseen ja pihavarastoon varattu 120.000 euron määräraha.

Jari Valkonen kannatti Runolan esitystä.

Keskustelun aikana Johanna Jääskeläinen esitti, että talousarviosta sivulta 124 poistetaan kohdasta "Varhaiskasvatuksen rakennukset/Päiväkotien ylläpitokorjaukset Pisaran/Kaunisrannan jäähdytykseen varattu 20.000 euron määräraha.

Jari Valkonen kannatti Jääskeläisen esitystä.

Päätettyään keskustelun sivusta 124 puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty kolme pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua vastaehdotusta, joten niistä oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin sähköinen äänestys.

Äänestys 1: Ulosottoviraston julkisivun maalaukseen varatun 60.000 euron määrärahan poistaminen.

Ne, jotka kannattivat pohjaesitystä, äänestivät jaa, ja ne jotka kannattivat Kontun ehdotusta, äänestivät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 0 jaa-ääntä ja 11 ei-ääntä.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänin 11-0 poistaa ulosottoviraston julkisivun maalaukseen varatun määrärahan talousarviosta. Äänestysluettelo liitteenä.

Äänestys 2: Puustin korjaamiseen varatun 120.000 euron määrärahan poistaminen.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, joten oli äänestettävä.

Ne jotka kannattivat pohjaesitystä, äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Runolan ehdotusta, äänestivät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänin 6-5 poistaa Puustin korjaukseen varatun 120.000 euron määrärahan talousarviosta. Äänestysluettelo liitteenä.

 Äänestys 3: Pisara/Kaunisrannan jäähdytykseen varatun 20.000 euron määrärahan poistaminen.

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, joten oli äänestettävä.

 Ne, jotka kannattivat pohjaesitystä, äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Johanna Jääskeläisen esitystä, äänestivät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänin 7-4 poistaa Pisara/Kaunisrannan jäähdytykseen varatun 20.000 euron määrärahan.

 Muutosten jälkeen kustannuspaikan 9401 kiinteistöjen ylläpitokorjauksen kokonaismääräraha vuodelle 2024 on 600.000 euroa.

 Merkittiin, että Arja Kitola osallistui kokoukseen Teams-yhteydellä klo 15:00 alkaen.

 Merkittiin, että Mauri Kontu saapui kokoukseen klo 16:05.

 Keskustelun aikana Laura Kontu esitti, että kustannuspaikalle 9164 Käätyjärveä ympäröivän reitistön kunnostukseen vuodelle 2024 varattu 100.000 euron määräraha poistetaan talousarviosta.

 Birgitta Runola kannatti Kontun esitystä.

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin sähköinen äänestys. Ne, jotka kannattivat pohjaesitystä, äänestivät ja ne, jotka kannattivat Laura Kontun esitystä, äänestivät ei. Suoritetussa äänetyksessä annettiin 4 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänin 7-4 poistaa Käätyjärveä ympäröivän reitistön kunnostukseen varatun 100.000 euron määrärahan talousarviosta vuodelta 2024. Äänestysluettelo liitteenä.

 Merkittiin, että hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso osallistui kokoukseen Teams-yhteydellä klo 16:20 alkaen.

 Merkittiin, että kaupunginhallitus piti kokoustauon 16:46-17:27.

 Merkittiin, että opetustoimenjohtaja Arja Kitola poistui kokouksesta kokoustauon aikana klo 17:19.

 Keskustelun aikana Laura Kontu ehdotti, että Yrittäjäntien liikennejärjestelyjen vuodelle 2024 esitetty 50.000 euron määräraha poistetaan.

 Birgitta Runola kannatti Kontun esitystä.

 Laura Kontu veti esityksensä pois, ja samalla esitys ja kannatus raukesivat.

 Keskustelun aikana Birgitta Runola esitti, että Yrittäjäntien liikennejärjestelyihin esitetty 50.000 euron määräraha vuodelle 2024 poistetaan talousarviosta.

 Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

 Keskustelun kuluessa Seppo Nikula esitti, että kustannuspaikalle 9431 Raatihuoneen korjaus vuodelle 2024 varattu 50.000 euron ja vuodelle 2025 varattu 300.000 euron määräraha poistetaan talousarviosta.

 Veli-Matti Virtanen kannatti Nikulan esitystä.

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin sähköinen äänestys.

 Ne, jotka kannattivat pohjaesitystä, äänestivät jaa ja ne, jotka kannattivat Seppo Nikulan esitystä, äänestivät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänin 7-4 poistaa kustannuspaikalle 9431 Raatihuoneen korjaus vuosille 2024-2025 varatut määrärahat talousarviosta.

Vuoden 2023 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2023-

2024 on varattu 600 000 euroa kustannuspaikalle 9453 Pohitullin palloiluhalli, mutta määräraha on vahingossa jäänyt pois vuoden 2024 talousarvioesityksestä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti, että kaupunginhallitus palauttaa määrärahan vuoden 2024 talousarvioesitykseen.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa kustannuspaikalle 9453/Pohitullin palloiluhalli varatun määrärahan 600 000 euroa vuoden 2024 talousarvioesitykseen.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudella 2024-2026.

Päätös:  Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä talousarvioesityksen Osa I: Talousarvion yleisperustelut lukuun ottamatta kohtaa 2.5 Kaupungin yleiset tavoitteet ja konsernitavoitteet -kohdassa olevat Uudenkaupungin Satama Oy:n tavoitteet ja Ukipolis Oy:n tavoitteet, jotka käsitellään maanantaina 20.11.2023.

 Talousarvion Osa II: Käyttötalous ja Osa III: Tulos- ja rahoituslaskelmat siirrettiin käsiteltäväksi kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen 20.11.2023.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jatkaa talousarvion käsittelyä seuraavassa kokouksessa.

______