Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.06.2025/Pykälä 189

Kaupunginhallitus 16.06.2025 § 189  

3541/02.02.00/2025 

Valmistelijat: Talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto

 Laskentapäällikkö Päivi Forsman

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Uusi valtuustokausi ja kuntastrategia

Uuden valtuustokauden alkaessa on aika tarkastella myös toimintaympäristön muutoksia, kuntastrategiaa ja talouden tasapainoa. Haasteen kauteen tuo talouden realiteetit, jonka taustalla on niin globaaleja, aluetaloudellisia kuin kaupungin omia päätöksiä. Valtuusto kokoontuukin kesäkuussa kahden kyselyn (kuntalaiskysely ja valtuustokauden arviointikysely) tulosten pohjalta pohjustamaan tulevan kauden suunnittelua.

Talousarvio laaditaan kuitenkin voimassa olevaan strategiaan pohjautuen. Talousarvioon tulevia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita voidaan kuitenkin jo nyt tarkistaa voimassa olevan strategia puitteissa. Uuden strategian valmistelu jatkuu syksyllä talousarviovalmistelun aikataulun sallimassa laajuudessa.

Talousarviosta on kesäkuussa annettu raami ja karkeat laadintaohjeet (liitteenä). Laadintaohjeita tullaan mahdollisesti päivittämään, kun talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkilpailutuksen ja uuden yhtiön palveluiden aloittamisen ja valittujen ohjelmistojen käyttöönottoaikataulut varmistuvat kesäkuussa.

Raamin laadinnassa on huomiotu mm. seuraavaa

-          Verotuloennusteet, joissa merkittävää on yhteisöverotulojen pudotus, kunnallisveroprosenttina on käytetty 8,6 %

-          Valtionosuudet ja niissä erityisesti verotulojen tasauksen vaikutus

-          Sote- kiinteistöjen yhtiöittäminen, pela kiinteistöt jäänevät kaupungille

-          Ruokapalvelujen siirtyminen kokonaisuudessaan omaksi toiminnaksi

-          Wintterin vaikutukset, jotka pääosin näkyvät jo 2025 talousarviossa

-          FCGn tuottamat painelaskelmat, antavat suunnilleen saman tuloksen

-          Aikaisemmat sopeuttamistoimenpiteet ja mahdollinen ylibudjetointi

-          Investointitason on arvioitu laskevan merkittävästi 3-4 milj. euroon

 Talouden tasapaino

Aikaisemmissa talousarvioissa on talouden tunnuslukuna käytetty kaupungin strategiasta johdettuja mittareita: konsernin taseessa ei ole alijäämää vuonna 2025 tai 2035, vuosikate kattaa suunnitelmakaudella poistot ja konsernin lainojen ja vuokravastuiden määrä on alle 150 % koko maan keskiarvosta.

Tunnusluvuissa ei ole huomioitu liikelaitosten 16,2 milj. osuutta koko 22,4 milj. euron ylijäämästä. Kaupungin osuus ylijäämästä on tilinpäätöksen 2024 jäkeen enää 6,3 milj. euroa.

Suunnitelmakaudella 2026-2028 kaupungin osuus ylijäämästä kääntyy negatiiviseksi yli 10 milj. euroon. Kaupunki tulee kuluva vuosi mukaan lukien tekemään 4-5 milj. aljäämää joka vuosi. Vaikka vuosikate on 1-2 miljoonaa ylijäämäinen, poistojen korkea taso 7 miljoonaa euroa aiheuttaa tilikauden tuloksen painumisen 4-5 milj. euroa tappiolliseksi.

Tuloslaskelma, kaupunki

Selvyyden vuoksi todettakoon, että vesiliikelaitosten (ja yhtiöiden konsernitunnuslukujen osalta) ylijäämät siis luetaan mukaan arvioitaessa kuntalain mukaisin kriteerein talouden tasapainoa. Kuntatalousasiantuntijat pitävät kuitenkin itsestäänselvyytenä, että vesilaitosten ylijäämä tulee esittää tässä tapauksessa erikseen ja peruskunnan tasapainoa ei voi rakentaa sen varaan.

Merkittävä tekijä kaupungin talouden kannalta on Wintterin valmistuminen, joka ei kuitenkaan yksin selitä alijäämäistä taloutta. Wintteri näkyy palveluiden ostojen voimakkaana kasvuna (SRVn palvelusopimus n. 1,2 milj.), leasingvuokrien nousuna (muut palvelut 1,2 milj.) sekä poistoina 1,4 milj. Henkilöstökuluissa ei toimintaa pystytty juuri sopeuttamaan, vaan Wintteriin on palkattu uutta henkilökuntaa, jonka tarvetta kuitenkin pyrittiin kriittisesti arvioimaan. Pitkällä tähtäimellä Wintteri parhaimmillaan pystyy ratkaisemaan pääosin investointipaineet vuosikymmeniksi.

Talouden sopeuttaminen

Tarve jatkaa talouden sopeuttamista on ilmeinen ja se voidaan jakaa esimerkiksi palveluverkon uudistamisen, sisäisten palveluiden tehokkuuden nostamisen, investointien kriittisen tarkastelun sekä omistajapolitiikan teemoihin. Näitä kokonaisuuksia on hyvä tarkastella jo tulevan talousarvion laadinnassa.

Rekrytointikielto on merkittävästi hillinnyt henkilökunnan lisäämisen tarpeita. Palveluverkon uudistamiseen tarvitaan kuitenkin laajempi tahtotila, jota myös poliittinen päätöksenteko tukee. Uudistaminen lähtee lautakuntatasolta. Rekrytointikielto ei ole pitkän aikavälin ratkaisu vaan kriittinen tarkastelu tulee lähteä palvelukeskuksista lautakuntien tukemana.

Korkea investointitaso on kasvattanut kaupungin poistotason lähes 7 milj. euroon, kun vuosikate sallisi vain 1-2 miljoonan poistot. Poistotaso tulee olemaan vuosia vielä korkea, merkittävää laskua tulee vasta 2030-luvulla, jos nykyinen investointitaso saadaan vastaamaan kaupungin taloudellista tilannetta. Vahvat verotulot erityisesti yhteisöverojen osalta ovat mahdollistaneet menolisäyksiä, jotka eivät taloudellisesti haastavampina aikoina ole enää kestäviä. Vain osaan näistä voidaan vielä vaikuttaa eli investointeja ei enää voi perua, vaan poistot ja niiden rahoituskustannukset rasittavat taloutta vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Investointien budjetointiin esitetäänkin muutoksia sitovuustasoja laskemalla ja siirtomäärärahakäytännöstä nykyisen kaltaisena luopumalla. Sitovuustasoa esitetään hankekohtaiseksi kuitenkin siten, että pienempiä investointeja on mahdollista kerätä hankekoreiksi: esimerkiksi liikunta- ja leikkipaikkarakentaminen olisi yksi oma hankekori eli sitovuustaso. Usein tämän tyyppisten hankkeiden valinnassa on osallistettu asukkaita. 

Hankkeiden tarpeellisuudesta tarvitaan myös perustelut - pelkkä nimi tai lyhyt kuvaus mitä tehdään ei riitä päätöksenteon tarpeisiin. Perusteluissa on tuotava esille mitä hankkeella tavoitellaan, ellei se ole nimen tai lyhyen kuvauksen perusteella ilmeistä. Myös vaikutukset käyttötalouteen ja ympäristöön on arvioitava tarkoituksenmukaisella tavalla.

Siirtomäärärahoissa on ollut käytäntönä, että heti vuoden vaihteen jälkeen haetaan hankkeille lisämäärärahaa perustuen loppuneen vuoden käyttämättömiin määrärahoihin. Taloudellisuuden kannalta tämä mahdollistaa budjettikurin löystymisen, kun hankkeille voidaan esittää siirrettäväksi rahaa vain kuukausi valtuuston hyväksymän talousarvion jälkeen. Menettely ei tue myöskään hankkeen kokonaiskustannusten kontrollia parhaalla mahdollisella tavalla, mistä kaupungissa on esimerkkejä lähivuosilta.

Johtopäätöksenä esitetään, että kaikki kohteiden kokonaiskustannukset päätetään talousarviossa ja kokonaiskustannusten ylittyessä päätökset tuodaan valtuustoon päätettäväksi mahdollisuuksien mukaan ennen investoinnin merkittävää laajentamista tai välittömästi kun asia on saatu tietoon. Tämä vaatii myös poliittiselta päätöksenteolta ketteryyttä ettei kohteiden toteutus viivästy ja aiheuta tätä kautta merkittävää taloudellista vahinkoa kaupungille. Päätäntävalta kokonaiskustannusten jakautumisesta eri vuosille voidaan Kuntaliiton yleisohjeen mukaan delegoida alemmalle tasolle.

Syksyllä 2025 siirrettiin jo teknisen lautakunnan käsittelyssä käyttötalouteen sinne kuuluvia investointeja ja tätä kirjanpitolakiin perustuvaa erittelyä tulee jatkaa. Näin käyttötalouteen kuuluvat kustannukset kirjataan heti kuluksi, eikä maksettavaksi vuosien kuluessa, mikä tukee osaltaan kestävää taloudenpitoa.

Talousarvioesityksen perusteet

Palvelualueiden valtuustotasoiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on johdettava Oikeenlaista kemiaa -strategiasta. Niiden on tuettava strategian toteuttamista ja sen strategisten mittareiden tavoitetason saavuttamista.

Palvelukeskusten on talousarviossa pyrittävä esittämään rakenteellisia, toiminnallisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia. Etätyön ja digitalisaation (mukaan lukien tekoäly) antamat mahdollisuudet parantaa palveluja, itsepalvelua ja toimintatapoja on hyödynnettävä. Toimitilojen käytön tehostamismahdollisuudet on hyödynnettävä.

Palvelutoiminnan pysyviä henkilöstöresursseja ja pysyviä kustannuksia ei voi lisätä kahdesta syystä: kaupungin taloudellinen liikkumavara on kapea, ja hyvinvointialueet ovat muuttaneet henkilöstötarvetta osassa palveluita. Eläköitymiset on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä.

Palvelukeskukset ja suunnittelukehysten sitovuus

Suunnittelukehysten perusteet on selvitetty liitteenä olevassa talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026-2028 / suunnittelukehykset kaupunki ja ohjeistus liikelaitokset -koosteessa.

Aikaisemmin sitovuustaso on ollut palvelukeskus, mutta lautakuntien aseman ja taloudellisuuden edistämiseksi ehdotetaan sitovuustasoksi lautakuntatasoa. Vain työllisyys- ja elinkeinopalvelut jäisivät omaksi palvelukeskustasoiseksi sitovuustasoksi, koska sen talouden kehitystä on TE-uudistuksen vuoksi hyvä seurata erikseen.

Kullekin lautakunnalle sekä työllisyys- ja elinkeinopalveluille on määritelty sitova suunnittelukehys.

Lautakunnan kehyksen sitovuustasona on ulkoinen toimintakate (nettomenot ilman poistoja). Niin sanotut sisäiset erät, eli kustannukset mitä sisäisistä palveluista veloitetaan muilta palvelukeskuksilta (esim. ruoka- tai ICT palvelut), lasketaan vasta lautakuntakäsittelyn jälkeen.  

Liikelaitokset

Aikaisemmassa talousarviossa linjattiin, että liikelaitosten tulosten on oltava suunnitelmakaudella positiivisia. Koska liikelaitosten ylijäämä on merkittävä tästä tavoitteesta esitetään luovuttavan.

Liikelaitosten investoinnit ovat vuosina 2026-2028 yhteensä 14,2 miljoonaa euroa.

2025-2027 suunnittelukehykset

Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset yhteensä

Lainakanta €/asukas (kaupunki + liikelaitokset)

Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat 2021-2026
 

Kaupungin lainakantaa ei nykyisellä vuosikatteella pystytä lyhentämään vaan se tulee kasvamaan suunnitelmakaudella kaupungin osalta 4 miljoonaa euroa. Vesiliikelaitosten osalta alkavat merkittävät investoinninit, joiden rahoittamiseen on varattu noin 8 milj. euroa. Myös konserniyhtiöillä on investointipaineita.

Lainakannan lisäksi tulee huomoida vielä yli 40 miljoonan euron leasingvastuut, joista pääosa on Wintterin oppimiskeskuksen leasingvuokria (sisältäen korot).

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan suunnittelukehyksen vuosille 2026-2028 ja liitteenä olevat laadintaohjeet joissa on esitetty muutoksia investointien ja käyttötalouden sitovuustasojen osalta.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______