Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 31.10.2022/Pykälä 93

164/12.02.00/2022

KVALT 07.03.2022 § 23

Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

 ______

KHALL 14.03.2022 § 102

Jari Valkosen valtuustoaloitteessa esitetään panostusta opetuksen laadun ja määrän huomioimiseen Uudessakaupungissa.

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 ______

Opetus- ja kasvatuslautakunta 24.08.2022 § 88 

Valmistelija: Opetustoimenjohtaja Arja Kitola

etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi

Jari Valkonen on tehnyt aloitteen, jossa hän toteaa seuraavaa:

"Uuteenkaupunkiin valmistuu niin hinnaltaan kuin mahdollisuuksiltaan mittava koulu/vapaa-ajan keskus. Samalla huolestuneena kuulemme, että Hakametsän koululaisista kolmannes saa erityisopetusta. Kun vielä huomioimme lukiomme varsin onnetonta menestystä valtakunnallisessa lukionrankingissa, on syytä kiinnittää huomiota kaupungissamme tarjotun opetuksen laatuun. Opetuksen laatuun on puututtava välittömästi, jottei meillä ole edessä kammottava totuus: Suomen hienoimmissa puitteissa tarjotaan Suomen surkeinta perusopetusta."  Aloitteessaan Valkonen esittää voimakasta panostusta opetuksen laadun ja määrän huomioimiseen.

Valkosen aloitteessa keskitytään opetuksen laadun käsitteeseen. Opetuksen laatua voitaneen parhaiten arvioida Opetus- ja kulttuuriministeriön laatukriteereiden avulla. Laatukriteerit rakentuvat kahden pääotsikon alle

a)     rakenteiden laatu, johon sisältyy neljä laatukorttia:

-          johtaminen

-          henkilöstö

-          taloudelliset resurssit

-          arviointi

b)     oppilaan kohtaaman toiminnan laatu, johon sisältyy yhdeksän laatukorttia:

-          opetussuunnitelman toteuttaminen

-          opetus ja opetusjärjestelyt

-          oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

-          osallisuus ja vaikuttaminen

-          kodin ja koulun yhteistyö

-          oppimisympäristön turvallisuus

-          fyysinen oppimisympäristö

-          aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen

-          kerhotoiminnan järjestäminen
 

Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Laatukriteerit tarjoavat kunnallisille päätöksentekijöille käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Parhaimmillaan laatukriteereihin perustavan arviointitiedon avulla kyetään tunnistamaan havaittuja koulutuksen epäkohtia ja korjaamaan niitä vuosittaisessa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun kokonaisuudessa. Uudessakaupungissa on tehty systemaattista laatukriteereiden arviointityötä jo vuosien ajan. Joka vuosi jokin laatukriteereiden osio on erityisen tarkastelun ja kehittämistoiminnan alla. Kahtena viimeisenä vuonna on keskitytty oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen kehittämiseen uudistamalla opiskeluhuoltosuunnitelma ja Tuen käsikirja. Kehittämisprosesseihin sisältyy aina toiminnan arviointi, vaikkakin muodollinen auditointi sekä omavalvonnan ja laadunvarmistuksen järjestelmän kehittäminen on vielä työn alla. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimiin Perusopetuksen laatukriteereihin voi perehtyä tarkemmin täällä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75311/okm29.pdf?sequence=1

Opetus- ja kulttuuriministeriön laatukriteereihin vastaaminen 

Perusopetuksen johtamista kehitetään jatkuvassa ja monipuolisessa prosessissa. Opetustoimen johto osallistuu jatkuvaan täydennyskoulutukseen sekä opetussuunnitelman sisältöjen että henkilöstön johtamisen osalta. Lisäksi käytössämme on mentorointi, työnohjaus ja pitkäkestoinen tiimityöskentelyn kehittämisprosessi. Osallistumme laajasti erilaisiin hankkeisiin, joissa kehitetään toiminnan sisältöjen lisäksi myös johtamista. Parhaillaan johto osallistuu pitkäkestoiseen tietojohtamisen koulutukseen.

Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat hyvin kunkin koulun toiminnan tarpeita. Erityisopetuksen osalta esiintyy joissakin kouluissa lisäresurssoinnin tarvetta ja sen osalta on käynnistetty yhteistyössä Turun yliopiston oppimisanalytiikkayksikön kanssa tietojohtamiseen perustuva selvitystyö oppilaiden todellisesta osaamistasosta. Kun saamme tiedonkeruun valmiiksi, voimme faktatiedon pohjalta arvioida tarkemmin mahdollista lisäresurssoinnin tarvetta. Luottamushenkilöt ovat ymmärtäneet vaativan tuen tarpeen ja antaneet resurssin kahden tukiluokan perustamiseen. Näissä luokissa on vähintään kolme aikuista noin viittä oppilasta kohti. Tällainen resurssointi on hyvin harvinaista Uudenkaupungin kokoisissa kaupungeissa.

Tämänhetkiset taloudelliset resurssit mahdollistavat suhteellisen hyvin opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisen. Perusopetuksen ja lukion oppilaskohtainen kustannus on lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Liitteenä olevassa tiedostossa on laajempi esittely kustannuksista. Huomattava kuitenkin on, että hankerahoituksilla (valtionavustuksia) järjestetään tällä hetkellä melkoinen osa oppilaiden tarvitsemasta ns. lisätuesta (mm. pienemmät opetusryhmät, koulunkäynninohjaajien tuki ). On tarpeen ennakoida tilannetta, jossa näitä korvamerkittyjä ja erikseen haettavia valtionavustuksia ei ole enää käytettävissä. Talouden ennakointi ja seuranta on meillä systemaattista ja käytettävissämme on asiantuntevat taloushallinnon palvelut.

Opetussuunnitelman päivitystyö, opetusjärjestelyjen ja oppimisympäristöjen kehittämistyö on  jatkuvaa. Pääsääntöisesti opetustyötä tehdään muodollisesti kelpoisten opettajien voimin. Erityisopetuksen kelpoisista opettajista on pulaa. Teemme jatkuvaa ennakointia ja eri vuosina paneudumme erityisesti tiettyjen teemojen kehittämiseen. Esimerkiksi koronatilanteen iskiessä olimme erittäin hyvin valmiina digikolmiloikan ottamiseen sekä laitteiden että henkilöstön osaamisen näkökulmasta.

Oppimisen ja kasvun tuen kehittämiseen on panostettu merkittävästi mm. uudistamalla toimintaohjeistukset, kehittämällä moniammatillista yhteistyötä ja kouluttamalla henkilöstöä. Kasvun ja oppimisen palveluissa aloittaa 1.8.2022 vakinainen erityisopetuksen koordinaattori, jonka asiantuntijaosaamisella varmistetaan tuen käytäntöjen laatu ja tasavertaisuus kaikissa yksiköissä sekä jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle siten, että jokainen oppilas saa sellaista tukea, jota hänen tilanteensa edellyttää.

Oppilaiden osallisuuden kokemukset ovat kouluterveyskyselyn mukaan kasvaneet korona-ajasta huolimatta.

Kodin ja koulun yhteistyö vaihtelee kouluittain. Käytännössä pienemmissä kouluissa yhteistyö on tiivimpää ja isommissa yksiköissä yhteistyössä on kehittämisen tarvetta.

Fyysisten oppimisympäristöjen osalta tilanne vaihtelee. Joissakin kouluissa tilat ovat hyvät, mutta joissakin kouluissa vaikea sisäilmatilanne on vaikeuttanut huomattavasti opetuksen järjestämistä. Koulurakennukset ovat vanhoja eivätkä kovin hyvin mahdollista nykyaikaiseen oppimiskäsitykseen perustuvaa opetuksen järjestämistä (esim. joustavat ryhmittelyt). Sen sijaan tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat suunnitelmallisia ja vastaavat nykyisen kehityksen haasteisiin.

Koulujen työskentely- ja oppimisympäristö rakentuu sekä henkisestä että fyysisestä turvallisuudesta. Oppilaiden ja henkilökunnan kokemuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti arvioidaan. Koulujen turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat päivitetään vähintään jokaisen lukuvuoden aluksi. Kouluilla on turvallisuusohjeet ja järjestyssäännöt sekä lisäksi käytössään opetustoimen riskienarviointi. Toimintatapoja kehitetään havainnoinnin, palautteen ja riskienarvioinnin perusteella.

Kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa sitä tarvitseville ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Opetus- ja kasvatuslautakunta on päivittänyt toimintaohjeistuksen. Tilat ja välineet ovat pääosin tarkoituksenmukaiset.

Koulujen kerhotoiminta on normaaliaikoina aktiivista ja järjestäminen perustuu ensisijassa oppilaiden toiveisiin. Kerhotoimintaa koordinoidaan ja kehitetään eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin toimijoiden ja koulujen sidosryhmien yhteistyönä sekä yhteistyössä Suomen harrastamisen mallin kanssa. Uusikaupunki on vuosittain saanut Opetushallituksen valtionavustusta kerhojen järjestämiseen.

Huono-osaisuuden merkitys

Valtakunnallisessa Sokra-hankkeessa on määritelty huono-osaisuutta inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden kautta. Näiden ulottuvuuksien pohjalta on laadittu Sotkanet.fi -palvelusta löytyvistä tilastotiedoista niin sanotut huono-osaisuusindikaattorit. Varsinais-Suomen huono-osaisuusindeksi on 94.8.  Huono-osaisuutta on kasautunut erityisesti Turkuun (143,3), Loimaalle (139,4), Raisioon (133,4) ja Saloon (128,9). Huono-osaisia on tulevan hyvinvointialueen alueella erittäin vähän Maskussa (55), Ruskolla (56,1) ja Liedossa (59,2). Huono-osaisuus on vahvasti kytköksissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeeseen ja käyttöön.

Pitkäaikaistyöttömät, ehkäisevää ja/tai täydentävää toimeentulotukea tarvitsevat, lastensuojelun asiakkaat sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät muodostavat huono-osaisuuden kovan ytimen. Varsinais-Suomen osalta on laskettu, että huono-osaisille suunnattu tuki on noin 8 % kuntien kaikista nettokäyttökustannuksista ja noin 13 % kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannuksista (Zitting, Wiens & Kainulainen 2020).

Uudenkaupungin huono-osaisuuskerroin on 106 eli hyvin korkea ja huolestuttava (vrt. Vakka-Suomen keskiarvo 82). Perheiden huono-osaisuus näkyy väistämättä myös kouluissa. Suurta huolta aiheuttaa se, että huono-osaisuus  kasautuu ja on myös merkkejä siitä, että huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Lastensuojelutyön tarve on kasvanut 40%. Hyvinvoivien ja huonostivoivien perheiden lasten välillä on suuri kuilu. Huono-osaisuus koostuu niin monesta tekijästä, että koulu yksin ei pysty vastaamaan näiden lasten laaja-alaisiin tuen tarpeisiin. Koulun henkilökunnalla on erittäin vaativa tehtävä vastata hyvin erilaisista taustoista tulevien lasten tarpeisiin. Pedagoginen henkilöstö ei yksin pysty tästä tehtävästä selviytymään, vaan tarvitsemme erittäin vahvaa moniammatillista yhteistyötä. Laadun kehittämisen suurimpana haasteena onkin pula  erityisopettajista, psykologeista, mielenterveystyön ammattilaisista sekä sosiaalityöntekijöistä. Eli pula juuri niistä ihmisistä, joiden ammattitaidon avulla voitaisiin parhaiten auttaa huono-osaisuudesta kärsiviä. Henkilöstöpulasta huolimatta Uudessakaupungissa on rakennettu sellaista moniammatillisen yhteistyön mallia, josta meitä on pyydetty kouluttamaan myös muualle maakuntaan.

Hakametsän koulun tilanne

Aloitteen tekijä on huolestunut siitä, että Hakametsän koululaisista kolmannes saa erityisopetusta.  Hakametsän koulussa on paljon erityisen tuen päätöksiä sen takia, että oppilaat ovat tuen tarpeidensa vuoksi oikeutettuja saamaan vahvaa erityistä tukea. Koulu toimii siis perusopetuslain ja laatukriteereiden mukaisesti tarjotessaan oppilaille heidän tarvitsemansa tuen. Koulussa pidetään tärkeänä sitä, että kaikki lapset kokevat oppimisen iloa sekä tuntevat kuuluvansa koulun yhteisöön ja löytävät siinä oman paikkansa tuen tarpeista riippumatta.

Hakametsän koulu sijaitsee Uudessakaupungissa alueella, jolle leimaa antavia seikkoja ovat kaupungin vuokra-asuntojen suuri määrä, sekä maahanmuutto. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen ja kotouttamisen tueksi on perustettu Valmo- luokka, jota oppilaat käyvät pääsääntöisesti yhdeksän kuukauden ajan. Tänä aikana he osallistuvat lisäksi soveltuvin osin joihinkin perusopetuksen ryhmiin esim. taito- ja taideaineissa. Monen eri kulttuurista tulleen lapsen suomen kielen taito on vielä melko auttavalla pohjalla Valmo- ajanjakson jälkeen. Tämän vuoksi yleisopetuksessa ollessaan he tarvitsevat usein monenlaista tukea ja eriyttämistä. S2-oppilaita on  valmolaiset mukaan lukien yhteensä lähes 50.  Koulun koko oppilasmäärä on 136. Monikulttuurisuus sekä rikastuttaa koulun arkea, että asettaa jokapäiväiselle toiminnalle myös haasteita.

Hakametsän koulussa toimii myös vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden toiminta-alueittain tapahtuva TOI- opetus. TOI- opetuksen oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen taito- ja taideaineitten tunneille.

Myös  koulun kantasuomalaisten lasten joukossa on paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tällä hetkellä heitä varten on kaksi erityisluokkaa ( 1-3. lk. sekä 4-6. lk).  Lisäksi laaja-alainen erityisopettaja toimii niiden  oppilaiden tukena, jotka tarvitsevat vahvempaa oppimisen tukea yleisopetuksen ryhmissä. Monet Hakametsän koulun oppilaista tarvitsevat tukea myös läksyjen tekoon. Sitä varten järjestetään läksyparkki kaksi kertaa viikossa.  Läksyparkkiin on ollut runsaasti tulijoita ja siihen osallistuu oppilaita eri luokka-asteilta. Läksyparkin lisäksi oppilaille järjestetään mm. ohjattua välkkäritoimintaa sekä kerhotoimintaa. Tällä tavalla arimmillakin oppilailla on mahdollisuus päästä mukaan peleihin, leikkeihin sekä harrastustoimintaan. Samalla myös hiljakkoin Suomeen muuttaneiden, kielitaidottomien lasten on helpompi tutustua toisiin lapsiin. Hakametsän koulun vahvuus on olla monimuotoinen, erilaisuutta hyväksyvä yhteisö.  Lapset oppivat jo varhain tulemaan toimeen keskenään erilaisista taustoista huolimatta.

Uudenkaupungin lukio

Aloitteen tekijä on huolestunut myös lukiomme "varsin onnettomasta menestyksestä" valtakunnallisessa lukionrankingissa.  On aivan totta, että YLE:n vertailussa Ukin lukion sijoitus on vaihdellut puolenvälin molemmin puolin viime vuosina. Tämä kysely ei kuitenkaan huomioi koulujen opiskelijoiden lähtötilannetta, oppilaaksiottoalueen sosioekonomista tilannetta tai laajempaa kokonaisosaamista lukio-opintojen päättyessä. Uudenkaupungin korkea huono-osaisuus näkyy väistämättä myös lukio-opiskelijoiden tilanteessa.

Uudenkaupungin lukiossa on kaikissa opetettavissa aineissa pätevät opettajat. Tämä periaate toteutuu niin pakollisena kirjoitettavien yo-aineiden opetuksessa kuin muussakin opetuksessa. Poikkeuksena tähän ovat lyhyet  viransijaisuudet, joiden osalta ei välttämättä ole vapaita päteviä sijaisia käytettävissä.

Uudenkaupungin lukiossa abiturienttien sijoittuminen korkeakoulujen tutkintoon johtaviin opintoihin on selkeästi maan keskiarvon yläpuolella. Vuoden 2019 tilaston mukaan (viimeisin valtakunnallinen tilasto) ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin pääsi koko maassa 29,8% keväällä kirjoittaneista ylioppilaista. Vastaavat luvut Uudenkaupungin lukion abiturienteista ovat seuraavat: 2018 38,6%, 2019 46,3%, 2020 33,3% ja 2021 44,5%. Viimeisen viidentoista vuoden aikana lukio on jäänyt korkeakoulujen tutkinto-opiskeluun sijoittumisen valtakunnallisesta keskiarvosta jälkeen vain yhden kerran. Voidaankin pohtia sitä, kummalla on suurempi merkitys lukiolaisen elämään: tutkinnon arvosanoilla vai sijoittumisella haluttuihin jatko-opintoihin.

On myös ilmeistä, että kaltaisemme lukion menestyminen erilaisissa vertailuissa vaihtelee ikäluokkien erilaisuuden myötä. Tietenkin haluamme menestyä myös arvosanojen vertailussa ja teemme opiskelijoiden oppimisen parantamiseksi jatkuvaa työtä. Opiskelijoiden kokonaisvaltaista opinnoissaan jaksamista ja opintojen etenemistä tuetaan ohjausta tehostamalla. Uudenkaupungin lukiossa on ollut käynnissä ryhmänohjauksen kehittäminen keväästä 2021 alkaen. Tällä lukion omalla kehittämistyöllä vastaamme lisääntyneeseen ohjaustarpeeseen ja samalla jaamme ohjausvastuuta eri toimijoiden välillä. Lukiomme vahvuutena on hyvä opiskelijoiden tuntemus siksi, että lähes jokainen henkilökuntamme jäsen kohtaa jokaisen opiskelijan useissa vaiheissa lukiopolkua ja pystymme tukemaan ja kuulemaan opiskelijoita myös heidän henkilökohtaisissa tarpeissaan.

Lukiolaissa (10.8.20218/714) asetettu tehtävä lukio-opetukselle on antaa valmiudet ja hakukelpoisuus aloittaa korkeakouluopinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Arvosanatavoitteiden lisäksi ja rinnalla haluamme erityisesti panostaa opiskelijoiden laaja-alaiseen hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen.

Erityisiä haasteita viimeisen kahden vuoden aikana on aiheuttanut covid-pandemia, jonka seurauksena Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella rajoitukset kurittivat opiskelijoita erityisen raskaasti. Olimme etäopetuspäivien osalta koko maan kärkipäässä ja vaikutukset ovat kaikkien lukion henkilökuntaan kuuluvien todettavissa. Keskeytyneitä opintojaksoja sekä erilaisia rästitehtäviä paikataan edelleen, vaikka koronan suorat vaikutukset eivät enää ole akuutteja.

Kouluterveyskyselyn tulokset keväältä 2021 osoittavat lukiomme opiskelijoiden voivan huonosti. Lukiolaisten uupumus on lisääntynyt voimakkaasti, uupumusasteinen väsymys on lisääntynyt voimakkaasti sekä opiskelijat kokevat vaikeuksia lukemista ja kirjoittamista vaativissa tehtävissä selvästi enemmän kuin aiemmin. Näiden asioiden yhteydestä etäopiskeluun on tehty oletuksia, mutta asia varmistunee vasta jatkoseurannassa. Tämä asia on ollut kuluneen 2021-2022 lukuvuoden opiskeluhuoltotyössä erityisenä painopistealueena.

Lukion opiskelijoiden hyvinvointia (joka viime kädessä edistää tai heikentää myös oppimista) ei edistä se, että lukiomme opiskeluhuollon resurssista puuttuu koulupsykologi ja myös lukion kouluterveydenhuolto on toiminut vajaalla resurssilla.

Millaisin toimin voimme edelleen vahvistaa opetustoimemme laatua

Aloitteen tekijä esittää voimakasta panostusta "opetuksen laadun ja määrän huomioimiseen".  Yllä on kuvattu hyvin lyhyesti sitä monimuuttujaista kenttää, mistä opetuksen laatu muodostuu. Suurin osa laatukriteereistä on Uudenkaupungissa toteutunut suhteellisen hyvin. Suurin haaste on huono-osaisuudesta koituvissa seurauksissa sekä vahvan tuen tarpeissa. Päättäjät ovat hyvin ymmärtäneet esimerkiksi erityisen tuen palveluiden tarpeen. Olemme saaneet rahoitusta pienryhmien ja vaativan erityisen tuen järjestämiseen. Meillä on resurssit mm. kahteen tukiluokkaan, joissa opettajan rinnalla työskentelee mielenterveyshoitaja. Lisäksi meillä on keskitettyjä erityisluokkia mm. psykiatrista tukea tarvitseville oppilaille. Erityisluokkien määrän kasvattamisen sijaan meidän on kuitenkin jatkossa paneuduttava entistä vahvemmin joustaviin opetusjärjestelyihin. Taloudellisten resurssien sitominen pysyviin pienluokkamuotoisiin rakenteisiin ei ole nykypäivänä järkevää resurssien käyttöä. Oppilaiden tuen tarpeet kun voivat vaihdella jopa oppiaineittain. Järkevämpää on käyttää taloudellisia resurssejakin joustavasti.

Perusopetuksen palvelut tulee nähdä isompana kokonaisuutena paitsi koko kasvun ja oppimisen palveluiden näkökulmasta, myös laajasti moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. Hyvä laadun tae on se, että kasvun ja oppimisen polku etenee suunnitelmallisesti ja yhteiseen toimintakulttuuriin perustuen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Merkittävä tekijä tässä polussa on yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden järjestäminen ja arviointi.

Merkittävin laadun haaste koituu henkilöstöpulasta. Suurin pula on varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista, esi- ja perusopetuksen erityisopettajista, maahanmuuttajalasten S2-opettajista sekä koulupsykologeista. Lisäksi sijaisista on suuri pula ja yksiköiden johtajilla menee paljon työaikaa sijaisrumban pyörittämiseen. Korona-aika on lisännyt valtavasti sijaistarvetta. Koska henkilöstöpula on koko maata kattava ilmiö, työnantajat kilpailevat hyvästä henkilöstöstä.

Mikäli Uudenkaupungin kaupunki pystyy panostamaan taloudellisesti lisää kasvun ja oppimisen palveluihin, suurin tarve tällä hetkellä on vakituisista sijaisista. Varhaiskasvatuksella olisi tarve palkata jokaiseen yksikköön vakituinen sijainen. Vuosikustannus tähän olisi noin 300 000 €. Myös perusopetuksen luokanopetukseen  olisi tarve saada muutama vakituinen sijainen (kustannusvaikutus noin 50 000 € / hlö), samoin S2-opetukseen tarvittaisiin lisäresurssia. Lisäksi henkilökunnan jaksamisen ja työssäviihtymisen parantamiseksi on tarpeen jatkaa työnohjauksen tarjoamista ja johtamistaitojen kehittämistä sekä aloittaa uutena opettajien mentor-ohjelma.

Tällä hetkellä tarjoamme lapsille ja oppilaille lisätukea erillisten harkinnanvaraisten valtionavustusrahoitusten (haetaan ja raportoidaan erikseen) turvin noin 500 000 €:lla lukuvuodessa. Näissä rahoituksissa omarahoitusosuus on avustuksesta riippuen 5-20%. Avustuksilla on palkattu lisää opettajia ja ohjaajia, pienennetty ryhmäkokoja sekä annettu lisää tukiopetusta ja erityisopetusta. Mikäli valtio lopettaa nämä avustukset taikka Uusikaupunki ei niitä enää hae taikka saa, olemme suuren ongelman edessä. On tarpeen ennakoida erillisten avustusten loppuminen ja pohtia miten toimimme tilanteessa, jossa valtion harkinnanvaraiset avustukset jäävät pois.

Laadun vahvistamiseksi on erittäin tärkeää saada moniammatillinen yhteistyö toimimaan. Mikäli lasten ja perheiden mielenterveyden tuen tarvetta ei hoideta, taakka kaatuu varhaiskasvatuksen ja koulun harteille. Huonosti voivia oppilaita on vaikea opettaa, koska koulukuntoisuus on niin heikko. Huonosti voivat oppilaat myös haastavat henkilökunnan jaksamista niin, että henkilökunnalle tulee poissaoloja ja sijaiset hoitavat kasvatus- ja opetustyötä. Meidän tulee kaikin tavoin toimia niin, että päiväkotien ja koulujen kasvatus- ja oppimisympäristö olisi mahdollisimman tuettu, rauhallinen ja näin oppimiselle otollinen.

Toki on myös useita muita laatutekijöitä, joiden eteen teemme päivittäin töitä ilman, että toimintaan tarvitaan lisää taloudellista resurssia. Päättäjien ja henkilöstön rakentavalla yhteistyöllä pystymme arvioimaan ja osoittamaan kehittämiskohteita, joihin Uudessakaupungissa halutaan erityisesti paneutua. Jokaiselle vuodelle tehdään toimintasuunnitelma, johon kirjataan kehittämisen painopistealueet. Kolmena edellisenä vuonna painopiste on ollut digitaitojen ja -ympäristön sekä oppimisen tuen, opiskeluhuollon ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Lukuvuoden 2022-2023 erityisenä painopistealueena on oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaminen.  

Esittelijä: Opetustoimenjohtaja Arja Kitola

Päätösehdotus: Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää antaa selostusosan mukaisen vastauksen valtuutettu Jari Valkosen aloitteeseen opetuksen laatuun panostamisesta.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______

Kaupunginhallitus 12.09.2022 § 349 

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee annetun selvityksen tiedoksi, antaa sen edelleen tiedoksi valtuustolle vastauksena aloitteeseen ja esittää, että aloite merkitään käsitellyksi.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______

Kaupunginvaltuusto 31.10.2022 § 93  

539/12.02.00/2022 

Kaupunginhallituksen ehdotus:

 Kaupunginvaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja toteaa aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

______